Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka julkaisi kiertotalouden tiekartan (2016). Kiertotaloudessa hyödynnetään erilaisia materiaalien sivuvirtoja tai muita käyttämättömiä resursseja ja niitä voidaan hyödyntää etenkin uudenlaisessa yritystoiminnassa. Myös yhteisöt ja kansalaistoimijat edistävät kiertotaloutta, vaikka tätä roolia ei aina havaitakaan.
Nykyistä talousmalliamme kutsutaan lineaariseksi talousmalliksi, eli otamme luonnonvaroja,käytämme niitä ja sen jälkeen heitämme ne pois.
Kiertotalous taas on talouden malli, jossa ei synny hukkaa tai jätettä, ja tuotteisiin käytetyt luonnonvarat jatkavat elämäänsä muissa tuotteissa ja käyttötarkoituksissa. Kiertotalouden ytimessä on toiminta ympäristön kantokyvyn rajoissa.
Jakamistalous on kiertotalouden alalaji ja sen tehokkain muoto, kun samaa tuotetta voivat käyttää useat henkilöt, sillä kierrätys tai tuotteiden muokkaaminen kuluttaa aina energiaa. Jakamistaloudella tarkoitetaan toimintaa, jossa jaetaan, lainataan, vuokrataan ja käytetään yhteisesti tiloja, tavaroita ja muita resursseja. Kirjastojen lainaamistoiminta on jakamistaloutta, samoin vaikkapa kerrostalojen pesutuvat.
Olennaista on siis ajattelutapa, jossa tavaroiden ja muiden resurssien käyttö on tärkeämpää kuin omistaminen, ja että vajaakäyttöiset hyödykkeet saadaan hyödynnettyä tehokkaammin.
Jakamistalouden juuret terminä johtavat 2000-luvun alkuvuosiin, mutta jakamistaloutta on harjoitettu jo pitkään. Suomen maaseudulla maamiesseurat ja pienviljelijäyhdistykset ovat esimerkiksi omistaneet maatalouskoneita, joita on käytetty yhteisesti, ja aikaa ja osaamista on jaettu talkoissa. Samoin omakotiyhdistykset ovat jo pitkään vuokranneet oksasilppureita ja vastaavia välineitä.
Yhteisöllisestä jakamistaloudesta ei pidäkään puhua menneessä aikamuodossa, sillä yhdistysten omistamat yhteisölliset tilat, kylätalot, seurantalot, urheilutalot, saunat ja vastaavat ovat modernia jakamistaloutta parhaimmillaan. Taloista löytyy astiastoja, kokousvälineitä, urheiluvälineitä, kangaspuita ja vaikka mitä lainattavaksi tai kohtuullista korvausta vastaan.
Pitopalveluyrittäjä saattaa olla kiinnostunut hyödyntämään silloin tällöin keittiötä ja pop up -palveluitakin yhteisön talolla voi olla tarjolla. Paikalliset teatterit ovat hyödyntäneet muutamiakin seurantaloja talvikaudella ja ylipäätään kulttuuritoiminta sopii perinteisille taloille hienosti.
Edelläkävijätaloilta saattaa nykyään löytyä myös nuorisotiloihin hankittu biljardipöytä ja vaikkapa polkupyöriä vuokrattavaksi. Entistä talonmiehen asuntoa saatetaan mainostaa majoitukseen airbnb:n kautta ja varautumishaasteita varten talolla on sydäniskuri, aggregaatti tai raivauskalustoa. Kännykkämasto-ongelmiin on varauduttu kyläradiolla.
Entä tavaroiden elinkaaren pidentäminen, uusiokäyttö ja materiaalien kierto? Yllättävän moni yhdistystila on jo kiertotaloutta itsessään eli alun perin tehty toiseen käyttötarkoitukseen. Etenkin kunnan hylkäämiä kyläkouluja uusiokäytetään usein kylätaloina. Isojen ylläpitokulujen vuoksi monella talolla on siirrytty samalla uusiutuvaan energiaan, maalämpöön, aurinkopaneeleihin tai pelletteihin.
Muutamillakin kylätaloilla on kirjojen ja muiden tavaroiden kierrätystä ja esimerkiksi valtakunnallinen Avoimet Kylät -päivä kesän alussa tarkoittaa monella kylällä paikallisen kirppiksen järjestämistä. Joillakin taloilla käsityökerhot ja tuunauspajat loihtivat uusia käyttötapoja vanhoille vaatteille ja tekstiileille. Veistosali tarjoaa tilat paikallisille nikkareille.
Yhteiskompostori biojätteille, yhteinen palstaviljelmä pihalle, ehkä jopa kylän yhteinen maakellari voidaan myös ottaa yhteisiksi tavoitteiksi.
Ympäristönäkökulmien lisäksi yhteisöllinen kierto- ja jakamistalous voi luoda sosiaalista hyvinvointia ja mahdollistaa esimerkiksi vähävaraisten harrastustoimintaa, kun välineitä ei ole pakko hankkia omaksi.
Maaseudulla edut voivat liittyä myös palvelujen parempaan saatavuuteen ja toisaalta toimeentulomahdollisuuksien laajempaan kirjoon.
Kansalaistoiminnan varainhankintakeinoistakin on kyse ja mahdollisuudesta ylläpitää yhteisiä tiloja ja taloja.
Luonnonvarojen ylikulutus aiheuttaa monia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta ja elinympäristöjen heikkenemistä. Suomi on yksi Euroopan materiaali-intensiivisimmistä maista, joten tarvetta laajan rintaman kiertotaloustoiminnalle todella on.
Tauno Linkoranta
Varsinais-Suomen kyläasiamies, Varsinais-Suomen Kylät ry
