SAUVO
Torontossa, Kanadan Ontariossa asuva Pirkko Shalden matkusti äskettäin synnyinpaikkakunnalleen Sauvoon. Matkaan liittyi tärkeä tehtävä: Valton-Wittsbergin ja Onnisten sukujen leikekirjojen luovuttaminen Sauvon kotiseutumuseon kokoelmiin.
Sukukirjojen luovutustilaisuus pidettiin Sauvon kotiseutumuseolla viime viikon tiistaina. Luovuttajina olivat Pirkon lisäksi hänen sisarensa Tuula Stirkkinen ja Leena Kaskela.
– Isäni Erkki Valton vanhemmat eli isovanhempani Juho Anton Valto – entinen Wittsberg – ja Hellä Eveliina Valto o.s. Onninen olivat Sauvon Vahtisten tilan viimeiset omistajat ennen kuin tila myytiin Sauvon kunnalle, Pirkko Shalden kertoi.
Hellä ja Juho Valto ostivat Vahtisten tilan – jonka päärakennuksessa sijaitsee nykyisin Sauvon kotiseutumuseo – vuonna 2025.
– Itse asuin tässä talossa vuodesta 1947 vuoteen 1952, jolloin perheemme muutti Sauvon Kaareen. Olin silloin kolmen vuoden ikäinen.
Aikakausia, valokuvia, muistoja
Sauvon kotiseutumuseon saama lahjoitus käsittää kolme leikekirjaa: Erkki Elias Valton (29.4.1922-13.5.2017) elämäntarinan, Valton-Wittsbergin ja Onnisten sukujen leikekirjat sekä Pirkko Riitta Shaldenin (o.s. Valto) oman elämäntarinan.
– Idea Valton sukukirjoista hahmottui kesällä 2011. Sitä ennen – äitini Laila Valton kuoleman jälkeen lokakuussa 2010 – olimme käyneet läpi isäni sotavalokuvia. Samoin meillä oli Vahtisten mummun hautajaisvalokuvia vuodelta 1963, Pirkko kertoi.
Lähteitä ja aineistoja oli valtavat määrät. Kirkonkirjoja, perinnönjakokirjoja, sanomalehtiä, historiateoksia, genealogioita ja digitaalisia aineistoja.
Toimijoina ja tietopankkeina tulivat tutuiksi muun muassa kansallisarkisto, siirtolaisuusinstituutti, Turun maakunta-arkisto, Maatalousmuseo Sarka, Suomen virallinen lehti sekä jokunen talonhaltijaluettelo.
– Pystyimme jäljittämään Valton-Wittsbergin suvun vuoteen 1699. Tietoa on nyt kahdestatoista sukupolvesta. Kuusi sukupolvea Valtoja ja saman verran Wittsbergejä.
Katri Hellaakosken johtama komitea valitsi Vahtisen
Kun Sauvon kunta teki aikoinaan päätöksen kotiseutumuseon perustamisesta Sauvoon, oli keskeisenä lähtökohtana, että museoksi valittavan rakennuksen tulee olla entuudestaan kunnan omistuksessa.
Valinta kohdistui Vahtisten tilaan. Kyse ei ollut hetken mielijohteesta, sillä ostotapahtumaa varten oli perustettu arvovaltainen komitea. Sitä johti kotiseutuneuvos Katri Hellaakoski.
Sauvon kotiseutumuseon avajaisia vietettiin Vahtisissa vuonna 1978. Kunnan omistukseen Vahtinen oli päätynyt jo huomattavasti aikaisemmin.
– Vahtisten mummu myi Vahtisten tilan Sauvon kunnalle vuonna 1952. Mummu jatkoi asumistaan rakennuksen toisessa päädyssä kuolemaansa asti eli marraskuuhun 1963, kertoi Pirkko Shalden tiistaina museolla.
– Tämä koko sukukirjahanke on tavallaan kunnianosoitus Vahtisten mummulle. Hänellä oli vaikea elämä menetettyään puolisonsa 44-vuotiaana vuonna 1930.
Tilan päärakennusta on vuosien kuluessa käytetty muun muassa koulutilana.
1970-luvulla talo oli purku-uhan alla, kunnes siihen päätettiin perustaa museo.
Erik Anton Wittsbergin vuonna 1883 syntynyt poika Juho Anton vaihtoi aikuistuttuaan sukunimensä Waltoksi/Valtoksi. Juho Anton muutti Yhdysvaltoihin, Pennsylvanian Philadelphiaan vuonna 1909. Vaimo ja poika tulivat perässä vuoden kuluttua. Juho vietti Amerikassa nelisen vuotta, muu perhe pari vuotta.
Vuonna 1925 Hellä ja Juho ostivat Sauvon Vahtisten tilan, jonka entisessä päärakennuksessa Sauvon museo nykyisin sijaitsee. Seuraavan vuoden puolella he muuttivat pysyvästi Paimion Ruokolinnasta Vahtisiin.
Amerikan tienesteillään Juho osti mustan Ford-henkilöauton. Hän sai vuonna 1926 Turun seudulla sakot ylinopeudesta, koska automobiililla oli Uudenmaantiellä nopeutta oli poliisin arvion mukaan yli 30 km/h. Sakko raukesi, kun Juho pystyi osoittamaan, ettei kaahaaminen tapahtunut Turussa, vaan maaseudulla.
