Yleisen arvonlisäverokannan nostaminen 1,5 prosenttiyksiköllä 24:stä 25,5:een ei kuulosta tavallisen kuluttajan korvaan mahdottomalta muutokselta. Mutta kun siihen yhdistetään syyskuun alussa voimaan astuneet uudet työttömyysturvan leikkaukset ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksineen, saatetaan monessa kotitaloudessa olla syysiltojen hämärtyessä ihmeissään.
Inflaatio on laukannut maassa huomattavasti yleistä tulo- ja ansiotason nousua vauhdikkaammin pitkästi kolmatta vuotta. Ostoskuitit ovat lyhentyneet siinä missä leipäjonot ovat pidentyneet. On vaikea nähdä, että Suomen taloutta läpi 2020-luvun vaivannut taantuma helpottuisi kansalaisten verotusta kiristämällä ja kulutusmahdollisuuksia kaventamalla.
Erityisen huolestuttavaa on se, että jo ennestään heikko ostovoima laskee tuoreimmilla korotuksilla ja kiristyksillä juuri sellaisilta henkilöiltä, jotka kuluttavat valtaostan tuloistaan kotimaisiin kauppoihin ja palveluihin. Eli niiltä, joilla ei ole varaa tehdä jokasyksyistä pakettimatkaa Välimeren rannoille tai starttailla vuotta kahden viikon rentoutusretriitillä Kaakkois-Aasiassa.
Samalla on hyvä huomioida, että siinä missä kotimainen kulutus voi veronkiristysten myötä laskea entisestään, kasvaa myös kotimaisten pienyritysten ja -yrittäjien ahdinko. Erityisesti aloilla, joilla kilpailu markkinaosuuksista on jo nyt kovaa. Alv-korotus ei siirry sellaisenaan hintoihin, vaan yritysten on otettava hinnoittelussa huomioon kysyntä, jolloin pahimmillaan kate jää entistä ohuemmaksi.
On tavallaan irvokasta, että arvonlisäveron nosto astui voimaan sen viikon aattona, jolloin maassa vietettiin valtakunnallista Yrittäjän päivää. Toisaalta jo tällä viikolla tunnelin päähän saatiin ainakin orastava valon kaje, sillä keskisuurten yritysten tulevaisuuden näkymiä mittaava Pk-yritysbarometri kertoi yritysten suhtautuvan tulevaisuuteensa nyt huomattavasti luottavaisemmin kuin vielä keväällä.
Siinä missä Suomessa leikkaus- ja kiristystoimilla uskotaan olevan taloutta elvyttävä vaikutus, on näkökulma koko Euroopan mittakaavassa toinen. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä jo kesällä, ja samanmoinen ohjauskorkotason lasku on ennakoitu olevan edessä vielä ainakin kerran, mahdollisesti jopa kahdesti tämän kalenterivuoden aikana.
Se heijastuu olennaisesti myös suomalaisten asuntovelallisten suosikkilainaan, eli 12 kuukauden euriboriin. Sekin pudottautui pitkästä aikaa alle 3 prosentin rajan kuluvan viikon maanantaina. Nähtäväksi jää, jääkö tavallinen kansalainen koronlaskun ja veronkorotusten ristitulessa lopulta plussalle vai miinukselle.
