Vuoden 2025 alussa työvoimapalvelut palaavat kuntiin. Kunnat vastaavat jatkossa siis sekä työntekijöiden että työnantajien työvoimapalveluista. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan ja syntyy uusia työllisyysalueita. Tämä seutukunta kuuluu Turun työllisyysalueeseen.
Paimion ja Sauvon kannalta asiakkaiden kohtaaminen jatkuu kuten ennenkin Toimintakeskus Apilassa, jonne tulee lisää henkilökuntaa. Työtoimintakin jatkuu, koska se nähdään niin merkitykselliseksi. Usein työllistymisen esteet kun liittyvät terveyteen ja hyvinvointiin.
Lisääntyneiden kulujen korvaamiseksi valtionosuuksia on luvattu maksaa kuluvan vuoden palveluiden kulutason verran. Yksittäisten kunnan osalta valtionosuudet elävät työikäisen väestön, työttömien määrän sekä vieraskielisyyden perusteella.
Mutta jotenkin pahaenteisesti särähtää korvaan kun sähköpostiin tupsahtaa tiedote, jossa kerrotaan miten TE-muutokseen on ”enää sata päivää”. Toki se tupsahti Salon työllisyysalueelta, mutta silti. Viestinnässä puhutaan kuin joulun odotuksesta, vaikka seudullisesti kyse on miljoonista euroista ja kohtaloista.
Turun työllisyysalueen johto on sanonut, että valtionosuudet eivät riitä. Turun työllisyysalueelle on luvassa valtionapuja työllisyyspalveluihin 45,6 miljoonaa euroa, ja siitä 41 prosenttia jää Turun jälkeen muihin kuntiin. Rahoitusvaje on nelisen miljoonaa. Säästötarpeet on mainittu.
Paimiossa työvoimapalvelut osataan hyvin. Siitä osaltaan kertovat seudun alhaiset työttömyysluvut. Voi siis ajatella, että täällä lähdetään uudistukseen hyvästä tilanteesta. Paimiossa työvoimapalvelujen budjetin on kerrottu noin kolminkertaistuvan reiluun kahteen miljoonaan, mutta nettokulujen ei pitäisi kasvaa.
Mutta kyllä tässä uudistuksessa on eurojen osalta isoja kysymysmerkkejä. Muutoksiin ja talouden haasteisiin liittyy aina myös uhkakuvia. Tiedämme, että tätä uudistusta varjostaa niin Suomessa kuin laajemminkin talouden haasteet.
Paimiossa on iloittu vuosia siitä, että pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi kertyvät niin sanotut sakkomaksut ovat olleet pieniä. Jatkossakin mitä pidempään kuntalainen on työttömänä, sitä suuremman osuuden etuuksista kunta maksaa. Yli 700 päivää työttömänä olleen henkilön etuuskuluista kunta maksaa jatkossa puolet, eli maksimin. Työssäoloehdon kriteerit kiristyvät: esimerkiksi palkkatuella työllistyminen ei enää täytä työssäoloehtoa. Myöskään kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen ei poista työnhakijaa kunnan maksulistalta.
Nämäkin seikat on hyvä tiedostaa, ennenkuin muutosta odotellaan kuin joulua.
