Suomen hallituksen talousarvio vuodelle 2025 ei lupaile valtakunnallisesti juuri muuta kuin niukkuuden maksimointia, mutta paimiolaisesta näkökulmasta arvio sisälsi myös suuren ilonaiheen. Pääministeri Petteri Orpon hallitus kaavailee ensi vuoden budjetistaan peräti 800 000 euron siivua Paimion parantolan kehittämiseksi. Paimion Parantola -säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg pitää uutista loistavana.
– Saatu rahoitus on osa kokonaisuutta, jota olemme työstäneet kuluneen viime vuoden ja kyseessä on rakennuslupaprosessin edellyttämä toteuttamissuunnitelma, jonka olemme esitelleet Opetus- ja kulttuuriministeriölle jo keväällä.
Iloon on todella syytä, sillä lähes miljoonan tukipaketilla 2020-luvun haave parantolan muovaamisesta hyvinvointihotelliksi sai ison lisäsysäyksen. Nyt talousarvioon kirjattu tukipotti olisi osa Paimion parantolan päärakennuksen konversiosuunnitelmia sisältäen niin arkkitehtuurin kuin myös rakennusteknisen suunnittelun. Kokonaisrahoitus vaiheelle on noin 1,5 miljoonaa euroa, josta osa on edelleen työn alla.
– Valtion tuki koko parantolan uuden käytön mahdollistumiselle tässä vaiheessa oli todella tärkeä ja olemme tästä neuvotelleet päättäjien sekä eri viranomaistahojen kanssa jo kuukausia konseptisuunnitelmien valmistuttua keväällä, Kullberg kertoo.
Säätiö hioo parhaillaan suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on muuttaa Paimion parantola hyvinvointihotelliksi seuraavan viiden vuoden kuluessa. Hotelli pitäisi sisällään niin kylpylän kuin myös kongressi- ja ravintolapalveluita.
Kaarinan ohikulkuväylä odotuslistalla
Varsinais-Suomessa toivottiin myös myönteisiä päätöksiä liikenneväylien kehittämiseen, mutta ne toiveet saavat nyt ainakin ensi vuoden ajan odottaa. Uudet liikennehankkeet painottuvat Itä-Suomeen, ja esimerkiksi Kaarinan läntinen ohikulkuväylä ja sen suunnittelu ei ole mukana budjetissa.
Länsirata eli nopea raideyhteys Turusta Helsinkiin kulkee sen sijaan omia raiteitaan osana valtion neljän miljardin euron investointiohjelmaa, joka rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. Radanvarren kuntien ja valtion väliset neuvottelut ensimmäisen vaiheen rahoitusosuuksista ovat vielä kesken.
Valtion ensi vuoden tuloiksi on budjetoitu 76,6 miljardia euroa ja menoiksi 88,8 miljardia euroa. Alijäämä, 12,2 miljardia euroa, katetaan ottamalla lisää velkaa.
