PAIMIO
Kesäksi 2025 eläköityvä Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki ei esittele viimeiseksi jäävässä talousarviossaan mitään dramaattisia kiristyslukuja ensi vuodelle, vaikka alijäämä kaupungin budjetissa kasvaakin ennakoitua suuremmaksi. Kaupunginjohtajan esityksessä alijäämää on kaksi miljoonaa euroa, mutta esimerkiksi kunnallis- ja kiinteistöverojen korotukset on laskettu suunnitelmassa vasta vuosille 2026–2027.
– Kumulatiivinen ylijäämä mahdollistaa sen, että voimme tehdä sopeutusta hieman pidemmällä aikajänteellä kuin ehkä monessa muussa kunnassa. Mitään paniikkitoimenpiteitä ei tarvitse tehdä, mutta toki se tosiasia on tunnistettava, että nämä asiat ovat vääjäämättä sitten seuraavalla valtuustolla edessä, Jussinmäki sanoo.
Kaupunginhallitus käsittelee Jussinmäen vuoden 2025 talousarviota ensi keskiviikkona, jonka jälkeen budjettiesitys etenee valtuuston pöydälle hyväksyttäväksi 13. marraskuuta.
Jos viime vuonna kaupunginjohtaja pääsi esittelemään todellista investointibudjettia, joka piti sisällään niin Oinilan päiväkoti- ja Kriivarin kouluhankkeet, mutta myös sisäliikuntahallin, on ensi vuoden arvio huomattavasti maltillisempi.
– Sitä voisi kuvailla hyvin riisutuksi. Mutta pitää muistaa, että meillä on edelleen käynnissä kolme isoa rakennushanketta, joista ensimmäinen eli Oinilan päiväkoti valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Ensi vuonna puolestaan valmistuvat sekä sisäliikuntahalli että Kriivarin koulun laajennusosa, jonka jälkeen isoista hankkeista on sitten käynnissä enää Kriivarin koulun vanhan osan saneeraus. Sen myötä alijäämänkin pitäisi taittua.
Kulut kasvussa
Vaikka mitään isoja investointeja ei ole lähivuosina siis näillä näkymin edessä, kasvavat kaupungin kulut ensi vuoden alusta voimaan astuvan työvoimapalveluiden uudistuksen myötä, mutta myös muiden henkilöstökulujen kasvaessa.
– Valtiolta siirtyy kaupungin palkkalistoille viisi työvoimasuunnittelijaa, ja kokonaisuudessaan työvoimapalveluiden järjestämisen vuosikulut kasvavat noin 800 000 eurosta noin kahteen miljoonaan euroon. Sekin on aika iso muutos, mikä ei ollut vielä siinä vaiheessa tiedossa, kun koko uudistusta lähdettiin valtion tasolta viemään eteenpäin. Silloin nimenomaan lupailtiin, että kuntien menot eivät muutoksen myötä merkittävästi kasva, Jussinmäki muistuttaa.
Investointimenoissa kuluva vuosi on ollut selvästi 2020-luvun toistaiseksi suurin, sillä koulu-, päiväkoti- ja sisäliikuntahankkeen myötä euroja on kulunut kaupungin kassasta investointeina kaikkiaan noin 11,8 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan ensi vuoden arviossa tuo lukema laskee Oinilan päiväkodin valmistuessa noin 9,4 miljoonaan euroon, mutta kun vuodeksi 2026 investointilistalta häviävät myös sisäliikuntahalli ja Kriivarin koulun laajennusosa, putoaisi investointisumma jo noin 4,3 miljoonaan euroon.
Sillä tasolla investointien nähdäänkin pysyvät aina vuoteen 2028 asti.
– Se on hyvä tilanne, että isot välttämättömät investoinnit ovat parin vuoden päästä tehtynä, eikä ainakaan aivan välitöntä painetta uusille isoille investoinneille ole.
Kunnallisvero kohoaa 2026?
Siinä missä Paimion kaupungin budjetit ovat kääntymässä reilusti alijäämäisiksi sekä tänä että ensi vuonna, on myös kaupungin velkataakka kasvamassa huomattavasti. Viime vuoden tilinpäätöksessä lainaa oli kaikkiaan noin 54 miljoonaa euroa, kun määrä kasvaa arvion mukaan tämän vuoden loppuun mennessä noin 61 miljoonaan euroon. Ensi vuoden nettoinvestoinnit kasvattavat lainakantaa entisestään, ja arvion mukaan vuoden 2025 sitä on jo noin 68 miljoonaa euroa.
Se toki oli päättäjien tiedossa jo siinä vaiheessa, kun kolme isoa rakennushanketta nuijittiin vuosiksi 2024–2026 käyntiin.
– Toisaalta luomme näillä hankkeilla edellytyksen sille, että kaupunki voi kasvaa ja tavoitella muuttovoittoa jatkossakin. Ja se taas antaa pitkällä aikavälillä Paimiolle hyvän näkymän, vaikka sopeutustoimia onkin edessä. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomessa on vain noin 50 kasvavaa kuntaa ja puolestaan 250 kuntaa, joissa asukasluku laskee.
Yksi asia jolla alijäämää pyritään tulevina vuosina tasoittamaan on kunnallisveron nosto. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa tuo on kuitenkin aseteltu suunnitelmavuosille 2026–2027, eikä vielä ensi vuodeksi. Ja tällöin korotusta tulisi 8,2 prosentista 8,6 prosenttiin. Samalla myös kiinteistövero nousisi 1,1 prosentista 1,3 prosenttiin. Näillä nostoilla verorahaa virtaisi kaupungin kassaan noin 1,35 miljoonaa euroa vuosittain enemmän.
– Kiinteistöveroissa otetaan nyt myös käyttöön voimalaitoksille 3,1 prosentin kiinteistövero, joka tosin ei tuota vielä ainakaan vuoden 2025 osalta mitään lisätuloja, Jussinmäki huomauttaa.
FAKTA: Paimion luvut kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä vuodelle 2025
- Toimintakulut: n. -41,8 milj. €
- Toimintatuotot: n. 6,2 milj. €
- Verotulot: n. 26,2 milj. €
- Valtionosuudet: n. 10,5 milj. €
- Veroprosentti: 8,2 %
- Tilikauden yli- tai alijäämä: n. -2,0 milj. €
- Investoinnit: 9,4 milj. €
- Lainaa per asukas: n. 5 980 €
- Asukasluku: 11 242 (syyskuu 2024)
Suunnittelukauden ulkopuolella yli 20 miljoonan investoinnit
Vaikka varsinainen investointilista on Paimiossa aiempia vuosia lyhyempi, löytyy sieltäkin asukkaiden näkökulmasta useampia varmasti odotettuja tärppejä ensi vuodeksi ja siitä eteenpäin. Yksi niistä on tältä vuodelta eteenpäin siirtynyt Koivulinnan leikkipuisto, jonka hintalappu on asetettu 130 000 euroon. Sen pitäisi valmistua vielä ensi vuoden aikana, jonka lisäksi vuosille 2026–2028 suunniteltuja investointeja ovat muun muassa urheilupuiston uusi katsomo (250 000 euroa) ja huoltorakennus (350 000 euroa), urheilupuiston tenniskenttien perusparannus (200 000 euroa), mopotalli (120 000 euroa) ja Hanhijoen koulun saneeraus (3,15 miljoonaa euroa).
Kokonaan suunnittelukauden ulkopuolella olevista hankkeita on yli 20 miljoonan euron edestä, ja niistä hintavin paketti, eli junaratatarpeiden kohentaminen asemalaitureilla ja radan alikululla (yhteensä noin 6 miljoonaa euroa) saattaa tulla eteen yllättäen ja pyytämättä.
– Sitä aikataulua ei kaupunki määrittelee, vaan asia tulee eteen jos nopea raideyhteys Turun ja Helsingin välillä etenee. Siinä vaiheessa kaupunki voi vain päättää, rakentaako vai ei, Jussinmäki huomauttaa.
Potentiaalisten ratahankkeiden lisäksi seuraavan viiden vuoden aikana edessä voi olla myös vaikkapa uuden paloaseman rakentaminen, jonka kustannukseksi on arvioitu noin 3,5 miljoonaa euroa.
– Mutta sekin edellyttää, että asemalle saataisiin joko pysyväksi tai vähintään pitkäaikaisella sopimuksella Varha vuokralaiseksi.
Pienemmistä nyt suunnittelukauden ulkopuolelle jäävistä hankkeista esiin voi nostaa muun muassa Jokipuiston alueen kehittämisen kahvilarakennuksineen ja leikkimaailmoineen. Sen kokonaissummaksi on arvioitu 550 000 euroa.
