Kuka rakentaisi Sauvoon? – ”Moni joutuu muuttamaan pois Sauvosta, koska täällä ei ole asuntoja”

0
Rakentaminen on tällä hetkellä pahasti jäissä. Kiinteistönvälittäjä Anne Peltola toivoo, että joku uskaltautuisi rakentamaan Sauvoonkin, sillä ostajia kohteille löytyisi varmasti. Kuva: Suvi Pulliainen.

SAUVO

Sauvossa on myyty jo pitempään eioota kohtuuhintaista perheasuntoa etsiville. Varsinkin uusista rivitaloasunnoista on pulaa. Sauvon kunnanjohtaja Satu Simelius kertoo, että kunnan omiin vuokrarivitaloihin on jatkuva jono.

– Ihmiset haluaisivat muuttaa keskustaan, mutta emme pysty tarjoamaan asuntoa kaikille kyselijöille, Simelius sanoo.

Kunta on koittanut houkutella rakennuttajia rakentamaan uusia asuntoja, mutta toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu. Kohonneiden rakennuskustannusten ja korkeiden korkojen aika on haastavaa rakennusalalla, eikä pieni kunta välttämättä näyttäydy isoille firmoille houkuttelevana.

– Rakennustoiminta on hyvin keskittynyttä varsinkin nyt, kun konkursseja on tullut niin paljon. Valtakunnallinen grynderi ei saa Sauvosta parasta tuottoa, jos sitä verrataan esimerkiksi Turkuun rakentamiseen, Simelius selventää.

– Piilokysyntää asunnoille on paljon, mutta yksityisten asuntosijoittajien ja rakennuttajien vakuuttaminen on ollut tässä korkotilanteessa haastavaa, hän jatkaa.

Simelius kertoo, että Sauvon kunta on ollut yhteydessä asuntopulasta myös sote-alan toimijoihin, sillä kuntaan on jo pitempään kaavailtu senioritalotyyppistä asumista.

– Meillä oli yksi projekti jo hyvässä vauhdissa, mutta Varhan toiminnan käynnistymisen jälkeen se valitettavasti kaatui. Varhan taloudelliset haasteet näkyvät tässäkin, vaikka tarvetta tällaiselle asumiselle olisi, Simelius selittää.

Sauvon kunnanjohtajan Satu Simeliuksen toiveena on, että keskustaan saataisiin rakennettua esteetön rivi- tai kerrostalokohde, joka tarjoaisi asumista sekä vanhemmalle väelle että nuoremmille. Kuva: KL-arkisto/Perttu Hemminki.

Väestön kasvu vaatii rakentamista

Sauvossa on tänä vuonna myyty kaksi omakotitalotonttia ja yhdestä ollaan parhaillaan tekemässä vuokrasopimusta. Simeliuksen mukaan tilanne tonttikaupan suhteen näyttää jo hiukan valoisammalta, vaikka rakentamisen huippuvuosista ollaan vielä kaukana.

– Moni tontin ostanut odottelee, että korot alkavat laskea ennen kuin aloittavat rakentamisen, Simelius sanoo.

Kunnassa tehtiin muutama vuosi sitten kysely 65 vuotta täyttäneille, jossa kartoitettiin heidän asumisen toiveitaan. Simelius kertoo, että suurin osa vastanneista halusi jatkaa asumistaan kotonaan, mutta jos sieltä olisi muutettava, haluaisivat he muuttaa kirkonkylälle rivitaloasuntoon, joko vuokralle tai omistusasuntoon.

– Moni joutuu muuttamaan pois Sauvosta, koska täällä ei ole asuntoja. Se on kunnan kannalta todella kurja tilanne, Simelius harmittelee.

Yksi vaihtoehto asuntopulaan on rakennuttaa asuntoja omana kunnallisena vuokra-asuntoyhtiönä.

– Siitäkin on puhuttu, mutta se on poliitikkojen päätettävissä oleva asia, Simelius sanoo.

Väestöennusteiden mukaan Sauvolla ei kuitenkaan ole asukkaiden määrän kanssa hätää. Simeliuksen mukaan Sauvon asukasluku säilyy ennallaan synkimmissäkin ennusteissa.

– Olemme etelän kasvuseudulla, joten tästä ei ole huolta. Mutta jotta väestö voi kasvaa, tarvitaan rakentamista.

Sauvoon muuttajat kaipaavat Anne Peltolan mukaan asumisen helppoutta, omaa rauhaa ja luontoa. ”Ihmiset eivät tänä päivänä osaa tai halua remontoida, joten kodin pitäisi olla muuttovalmis”, hän sanoo. Kuva: Suvi Pulliainen.

Asuntojen myyntimäärät ovat laskussa

Sauvossa on pulaa kohtuuhintaisista perheasunnoista. Mutta mitä tarkoittaa kohtuuhintainen, kiinteistönvälittäjä Anne Peltola?

– Pankit määrittävät sen, mikä on kohtuuhintainen. Eli mitä keskituloinen saa pankista lainaa tällä hetkellä.

Peltola kertoo, että aiemmin kohtuuhintaisen rajana pidettiin 300 000 euroa. Nyt kun pankit ovat kiristäneet lainansaantiehtojaan, kohtuuhinta alkaa olla 200 000 ja 250 000 euron välissä. Makuuhuoneita perheasunnossa pitää Peltolan mukaan olla vähintään kolme. Asuinpinta-alaa olisi hyvä olla 100–120 neliötä, ja koska ollaan maaseudulla, arvostavat asukkaat isoja tontteja.

– Ei mitään tuhannen neliön kaavatonttia, vaan puhutaan usean hehtaarin tonteista, Peltola avaa.

Tällaisia kohteita Sauvossa tulee Peltolan mukaan myyntiin todella vähän. Myyntimäärät ylipäätään ovat laskeneet edellisistä vuosista. Kun aiemmin Sauvossa tuli myyntiin yli 30 asuntoa vuodessa, ovat määrät viime aikoina pyörineet 20–25 kohteessa.

– Hyväkuntoisia perheasuntoja minulle ei ole tänä vuonna tullut myyntiin kuin yksi tai korkeintaan kaksi, Peltola miettii.

Peltola kertoo, että nopeiten Sauvossa liikkuvat edulliset sijoitusasunnot, eli pienet yksiöt. Myös edulliset rantapaikat ovat haluttuja. Kuva: Suvi Pulliainen.

Kodit kuntoon

Peltola on huolissaan siitä, että asuntokauppa jumittaa vaikean taloustilanteen lisäksi myös siksi, että pankeista ei tahdo saada aikaa lainaneuvotteluihin. Pahimmillaan aikaa on joutunut odottamaan kuusikin viikkoa. Toinen syy, miksi asunnot eivät liiku, on että varsinkin Sauvossa myynnissä on paljon remontoitavia kohteita.

– Taloja pitäisi huoltaa samalla tavalla kuin itseäänkin huolletaan. Pitää tehdä remonttia eikä vain olettaa, että ostajalle kelpaa kaikki, sillä näin ei ole, Peltola sanoo.

Jos kohde sijaitsee kunnallistekniikan ulkopuolella, tuo se yleensä ostajalle ylimääräisiä kustannuksia.

– Kaikki vesi- ja jätevesiasiat pitäisi olla kunnossa. Kun ostaja laittaa tarjouksen ehdoksi vesitutkimuksen, voi käydä ilmi, että oman kaivon vesi ei olekaan nykyasetusten mukaan juomakelpoista. Toinen asia on jätevesijärjestelmät. Jos nykyinen järjestelmä ei täytä jätevesiasetuksen kriteerejä, puhutaan äkkiä 10 000–15 000 euron lisäsijoituksesta, Peltola selittää.