PAIMIO
Paimiolaiseen ruokakassiin sujahtaa paljon suomalaisia tuotteita. Näin sanovat sekä K-Supermarket Paimion kauppias Hannu Viitanen että Lidl Paimion myymäläpäällikkö Mervi Kaleva.
– Kotimaisuus on asiakkaillemme tärkeää, joten meille on tärkeää tarjota kotimaisia vaihtoehtoja. Kotimaisuutta suositaan erityisesti maidossa ja tuorelihoissa. Lidlin kotimaisuusaste on noin 60 prosenttia, Kaleva kertoo.
Viitasen kaupan myynnistä noin 80 prosenttia tulee suomalaisista tuotteista. Suomessa välimatkat ovat lyhyitä esimerkiksi suhteessa muuhun Eurooppaan, ja lähes kaikki hänen kaupassaan myyty tulee noin 200 kilometrin säteeltä. Paikallisuus on K-kauppiaalle myyntivaltti.
– Paimiossa on monta hyvää isoa toimijaa, puhutaan sitten marjoista, perunoista, kananmunista tai salaateista. Kyllä meidän suurimmat myynnit tulevat niistä tuotteista, jotka ovat alle 20 kilometrin päästä kaupasta. Lounainen Suomi antaa hienon lähtökohdan ruokakaupan pitämiselle, Viitanen hymyilee.
Raaka-aineista valmiisiin ratkaisuihin
Mervi Kaleva kertoo, että paimiolaiset ostavat Lidlistä perusarkituotteita, kuten hedelmiä, vihanneksia, maitoa, kaurahiutaleita ja tuorelihaa.
– Lisäksi paistopistetuotteemme ovat suosittuja. Niistä eniten myydään luomukaurasydämiä ja -ruispaloja sekä riisipiirakoita, Kaleva luettelee.
Kalevan ja Hannu Viitasen mukaan suurta eroa paimiolaisten ostoskäyttäytymisessä muihin suomalaisiin verrattuna ei ole. Ainoat erot, jotka syntyvät, ovat maakunnallisia makumieltymyksiä.
Ostokäyttäytymisessä on kuitenkin viime vuosien mittaan tapahtunut muutos. Viitanen kertoo, että kun aiemmin ostettiin raaka-aineita, nykyisin ostetaan valmiita ratkaisuja.
– Se on iso muutos. Jos mennään vuosia taaksepäin, niin silloin äiti, joka osti valmisruokaa kotiin, oli huono äiti. Nyt sitä ei enää tarvitse hävetä, sillä valmisruokatarjonta on valtavan laadukasta, Viitanen sanoo.
Toinen iso muutos Viitasen mukaan on tuoretuotteiden valikoiman kasvu.
– Nyt kun suomalaiset on taas opetettu syömään puuroa aamuisin, niin voisi väittää, että ei ole puurolautasta, jonka päällä ei olisi marjoja, hän nauraa.
Ostopäätöksiä mietitään edelleen
Viime vuosien inflaatio ja hintojen nousu näkyy edelleen ruokakaupoissa. Hannu Viitanen kertoo, että heidän asiakkaillaan hinnan merkitys on korostunut voimakkaasti.
– On asiakkaita, joille hinta on muodostunut niin tärkeäksi asiaksi, että se on muuttanut ostokäyttäytymistä. Siinä kilpailussa pitää olla mukana, eikä sitä voi välttää, hän sanoo.
Kun hinnat nousevat, perinteisten tuotteiden, kuten lihan, kalan ja maidon myynti kasvaa. Samalla poikkeuksellisten ja erikoisten tuotteiden kysyntä tippuu. Muutosta on kuitenkin havaittavissa.
– Kalan hinta on tullut toiseen suuntaan, eli nyt on taas mahdollista antaa kalatarjouksia. Jos viime vuonna tähän aikaan kirjolohi maksoi tarjouksessa toistakymmentä euroa kilo, niin nyt puhutaan seitsemästä tai kahdeksasta eurosta, Viitanen sanoo.
Mervi Kalevan mukaan myös Lidlin asiakkaat miettivät edelleen tarkkaan ostopäätöksiään. Hintojen nousu ei kuitenkaan ole näkynyt myymälässä radikaalina muutoksena, sillä myymälässä myydään eniten juuri peruselintarvikkeita.
Suurin muutos Lidlin asiakkaiden ostoskäyttäytymisessä on vegetuotteiden suosion kasvu.
– Silloin kun vegetuotteet tulivat valikoimaamme, niistä oli kiinnostunut vain pieni ja valikoitunut asiakasryhmä. Nykyään useammat kokeilevat tuotteita rohkeammin, Kaleva selittää.
Hintakilpailu pitää hinnat edullisina
Hannu Viitasen mielestä oman haasteensa paimiolaiseen ruokakauppaan tuovat kaupungin rajalliset työpaikat. Kun elantoa hankkimaan on kuljettava kunnan ulkopuolelle, täytyy ruokakauppojen kilpailla myös muiden paikkakuntien, kuten Salon, Turun tai pääkaupunkiseudun kauppojen kanssa.
– Ruokakaupassa kuitenkin yleisesti käydään aina siellä, missä se vähiten häiritsee omaa arjen elämää, Viitanen selittää.
Viitanen kertoo, että tilanne on kuitenkin muuttunut tarjonnan lisääntymisen myötä. Nykyisin Paimiosta löytyy ruokakauppa kolmelta eri toimijalta. Kun vaihtoehtojen määrä kasvaa, viikonlopun isoja ostoksia haetaan harvemmin muualta kuin Paimiosta.
– Tästä kilpailutilanteesta hyötyy paimiolainen asiakas hintatasolla. Yksi alueen kalliimmista paikkakunnista on tullut edullisimmaksi. Ruoan hinnan kehitys on täällä kuluttajan kukkaron kannalta ollut positiivista, Viitanen sanoo.
Ruokarobottien suosio huipussaan Paimiossa
Liikenteen joukossa vilistävä ruokarobotti on paimiolaisessa katukuvassa varsin tavallinen näky. Kesäkuun lopulla käyttöön otettujen robottien suosio on jättänyt taakseen monta muuta Turun Osuuskaupan kuntaa.
– Paimiossa ruokarobottien tilausmäärät ovat TOK:n kärkipäässä, tilauksia tehdään useita kymmeniä päivässä. Ei vielä ihan sataan päästä, mutta siihen viidenkympin paikkeille, kertoo TOK:n kenttäjohtaja Arttu Parkkinen.
Parkkisen mukaan Turun kehyskunnat ovat hyviä paikkoja ruokaroboteille, ja siellä niiden suosio on suurinta. Robotit ovat laajasti käytössä läpi koko S-ryhmän asiakaskunnan.
– Ei voi sanoa, että olisi jokin tietty porukka, joka käyttäisi robotteja eniten. Ei ole olemassa mitään robotilaajaprofiilia, Parkkinen sanoo.
Ruokaroboteilla tilataan paljon arkista tavaraa, kuten maitoa, jauhelihaa, kermaa ja banaaneja. Myös energiajuomia löytyy kyydistä yhä useammin. Parkkisen mukaan tilaukset vaihtelevat arkisista ruokaostoksista viikonlopun valmiimpiin annoksiin. Suosituin tuote robotin kyydissä on maito.
Ruokarobotit otettiin käyttöön TOK:n alueella kesällä 2023. Parkkinen kertoo, että viime kesän ja kuluvan syksyn aikana robottipalvelua on laajennettu uusille alueille. Merkkejä alkuinnostuksen hiipumisesta ei näy.
– Asiakkailta on tullut paljon palautetta, että robot ovat sympaattisia ja ne ilahduttavat tilaajia. Toiminta on vielä kohtuullisen uutta ja se kasvaa jatkuvasti, Parkkinen sanoo.
Parkkinen odottaa mielenkiinnolla ensi talvea, sillä robottien tekniikkaa on parannettu viime vuodesta.
– Hauska nähdä, miten ne toimivat ja pärjäilevät kinoksissa, hän naurahtaa.
