– Luontoyhteys voi olla vähän unohduksissa, mutta suomalaiset ovat vanhaa metsäkansaa, metsä on syvällä meissä, siksi riittää, että vähän pintaa rapsutetaan, niin sieltä se taas tulee esiin, paimiolainen luontoyhteysohjaaja Tuula Lauri sanoo.
Luontoa saatetaan hänen mukaansa kuitenkin pitää itsestäänselvyytenä, eikä sen äärelle muisteta aina pysähtyä.
– Luonnon merkitys saatetaan huomata vasta sitten kun mökkinaapuri tekeekin lähimetsässä avohakkuun tai luonto viedäänkin ympäriltämme jotenkin.
Vaikka joskus väitetään erityisesti kaupunkilaisten luontoyhteyden olevan hukassa, Laurin mukaan korona-aika paransi sitä.
– Silloin kaikki menivät metsään. Olimme siitä onnekkaassa asemassa moneen eurooppalaiseen maahan verrattuna, ettei meitä eristetty koteihimme, vaan pääsimme liikkumaan luonnossa.
Sata luontoyhteysohjaajaa
Tuula Lauri toimii luontoyhteysohjaajien kouluttajana Muurlan opistossa yhdessä menetelmän kehittäjän, ekopsykologi Riitta Wahlströmin kanssa. Yhteensä vuosien varrella Lauri on kouluttanut oman arvionsa mukaan noin sata uutta luontoyhteysohjaajaa. Selvästi luontoyhteysohjaajille on nykypäivänä siis tarvetta.
Lauri kertoo, että osa toimii luontoyhteysohjaajina, mutta osa käy koulutuksen täydentääkseen ammattitaitoaan esimerkiksi eräoppaana tai hyvinvointialalla.
Hän itse työskentelee luontoyhteysohjaamisen ja muiden ohjaajien kouluttamisen lisäksi Hoitokeidas Atriumissa Turussa hyvinvointiterapeuttina ja tekee muun muassa energiahoitoja ja rosenterapiaa.
Suomalaisille luonnossa liikkuminen ja metsät ovat itsestään selviä asioita, toisin kuin esimerkiksi monelle Suomeen muuttavalle.
– Yksi oppilaani tekikin opinnäytetyönsä siitä, miten maahanmuuttajien vieminen luontoon voisi auttaa kotoutumisessa, Lauri kertoo.
Luonnon kunnioitusta
Mitä luontoyhteys sitten konkreettisesti tarkoittaa? Laurin mukaan esimerkiksi sitä, että luonnossa olemisella on tutkittuja hyvinvointivaikutuksia.
Toiseksi hän peräänkuuluttaa sitä, että luonnossa oikeasti pysähdyttäisiin aistimaan luontoa, hiljennytettäisiin yksin, ja huomattaisiin kaikki elävä elämä ympärillämme.
– Voi vaikka nojailla puuhun ja miettiä, että mitä se puu kertoo itselle – tulevat ne ajatukset sitten siitä puusta tai omasta itsestään, Lauri kuvaa.
– Lisäksi olemme unohtaneet sellaisen alkuperäiskansojen ajatuksen siitä, että luontoa tulisi kunnioittaa. Kun menemme metsään, voisi kiittää siitä, että saamme olla siellä.
Ylipäätänsä Lauri korostaa sitä, ettei luonto ole olemassa vain ihmisiä varten.
– Pitäisi lopettaa ajattelemasta, että luonto on ilmainen materiaalivarasto meille, ja kysyä, että mitä me voimme tehdä luonnon hyväksi, eikä ainoastaan, että mitä luonto voi tehdä meille, hän toteaa.
Luontoyhteyteen liittyy Laurin mukaan myös se, että kiinnitetään huomiota omiin kulutusvalintoihin. Kaikki tuotanto kun kuluttaa luonnonvaroja.
– Vaikkapa vaatteita tai teknologiaa hankkiessa voisi pohtia perusteellisesti, että ovatko hankinnat oikeasti tarpeellisia.
– Ja luonnon huomioimista on myös muiden ihmisten huomioiminen – olemmehan me osa luontoa, hän toteaa.
Luontoiltoja Sukselassa
Sukselan vanhalla kyläkoululla on tämän syksyn aikana pidetty Tuula Laurin ohjaamia luontoaiheisia iltoja. Neljän illan teemoina ovat elementit: maa, vesi, tuli ja ilma. Näistä kaksi ensimmäistä on jo järjestetty ja vielä on jäljellä kaksi. Tuliaiheinen ilta pidetään 23.10. ja ilma-aiheinen 13.11.
Ilta kestää puolitoista tuntia ja siellä Lauri kertoo muun muassa alkuperäiskansojen ja muinaisten suomalaisten luontosuhteesta, sekä luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin. Lisäksi illassa kuullaan musiikkia ja tehdään pieniä luontomeditaatioharjoituksia.
Sukselan koululla pääsee iltojen yhteydessä myös tutustumaan Laurin luontoaiheiseen näyttelyyn, joka yhdistää hänen ottamiaan luontovalokuvia ja runoja sekä luonnosta tuotuja elementtejä.
Luontoyhteystapahtumia:
20.10. Kello 13–15 LuovaLuonto-yhteyspaja koko perheelle. Toimintakeskus Pihlaja, Sauvo. Järjestää luontovalmentaja Jaana Petäjoki.
Pajassa tutkaillaan lähiluontoa ja työskennellään taide- ja luontolähtöisillä menetelmillä eri aisteja käyttäen. Sopii parhaiten yli 4-vuotiaille vanhempineen.
23.10. Kello 18–19.30 Elämyksellinen luontoyhteysilta, teemana tuli. Sukselan kyläkoulu, Paimio. Järjestää luontoyhteysohjaaja Tuula Lauri.
Ohjelmassa tietoa, musiikkia, näyttely ja luontomeditaatioharjoitus. Sopii aikuisille.
13.11. Kello 18–19.30 Elämyksellinen luontoyhteysilta, teemana ilma. Sukselan kyläkoulu, Paimio. Järjestää luontoyhteysohjaaja Tuula Lauri.
Ohjelmassa tietoa, musiikkia, näyttely ja luontomeditaatioharjoitus. Sopii aikuisille.
Luontotoimijoita lähiseudulla
Luontoyhteysohjaaja Tuula Laurin lisäksi lähiseudulla toimii muitakin luontotoimijoita. Luontoriihi on tuore sauvolainen yritys, jonka yrittäjänä toimii luontovalmentaja Jaana Petäjoki. Yritys tarjoaa luontovalmennusta erityisesti ryhmille, esimerkiksi työyhteisöille. Lokakuussa se järjestää myös koko perheelle suunnatun luontoyhteyspajan Sauvon Toimintakeskus Pihlajassa.
– Pihlajaan on suunnitteilla myös vakituisempaa luontotoimintaa syksyn mittaan, Petäjoki paljastaa.
Se, että luontotoimijoita on nykyisin paljon, kertoo hänen mukaansa siitä, että ihmiset haluavat elvyttää omaa luontosuhdettaan.
– Suomalaisillehan kaupunkiluonto ja lähiluonto ovat itsestään selviä asioita. Kuitenkaan arjessa ei välttämättä ehditä sinne luontoon niin paljon kun haluttaisiin. Siksi tällaiset ohjatut palvelut voivat herätellä luontoon menemisessä. Lisäksi on havahduttu esimerkiksi siinä, että työpäiviäkin voi viettää luonnossa ja se saattaa olla ihan yhtä tehokasta kuin sisällä tehty työpäivä, Petäjoki sanoo.
Myös salolainen Terapiatalo Luonto toimii Paimion Hiekkahelmessä. Sen toinen yrittäjä Satu Säilä tarjoaa lyhytterapiaa ja Marjaana Leino psykologipalveluita, mutta palvelut on tuotu luontoon. Molemmat ovat kouluttautuneet luontoterapeuteiksi.
– Olen huomannut, että verrattuna siihen, että toimin asiakkaan kanssa neljän seinän sisällä siihen, että olemme luonnossa, hyödyt ovat paljon suuremmat ja tuntuu että asiat aukeavat luonnossa paremmin kuin sisällä, Säilä kuvaa.
Hän kertoo, että luonnossa oleminen räätälöidään kunkin asiakkaan luontosuhteen mukaan.
– Jos vaikka luonto pelottaa, niin saatamme Hiekkahelmessä pysytellä lampien ja parkkipaikan läheisyydessä. Joidenkin asiakkaiden kanssa taas voimme mennä vaikkapa pimeään metsään otsalamppujen kanssa, Säilä kertoo.
