– Ei minusta pitänyt alun perin tulla kieltenopettajaa. Opiskelin saksan kielen kääntämistä ja tulkkausta Turun yliopistossa, mutta kun pääsin tekemään ensimmäisen sijaisuuden opettajana, tajusin, että se on se minun juttuni, Sari Hollmén kertoo.
Opettajauransa alussa hän teki paljon sijaisuuksia kaikilla luokka-asteilla, mutta nyt hän on toiminut jo pitkään Paimion lukion lehtorina. Hän opettaa pääasiassa saksaa sekä myös ruotsia, englantia ja ranskaa.
– Sain vakituisen opettajanvirkani Paimion lukiosta 11 vuotta sitten ja olen siitä hyvin kiitollinen. Olen viihtynyt täällä todella hyvin, hän kertoo.
Hollmén on kotoisin Turusta ja asuu nykyisin Kaarinassa.
– Asuimme välillä seitsemän vuotta Paimiossakin, kun lapset olivat ihan pieniä.
Hänen perheeseensä kuuluu mies ja kolme 12–17-vuotiasta lasta. Vapaa-ajalla Hollmén lenkkeilee, käy kuntosalilla ja kutoo.
Kielten opiskelu laskussa
Hollmén on iloinen, että vaikka lyhyiden kielten opiskelu on valtakunnallisesti laskenut, on Paimion lukiossa yleensä saatu toteutettua saksan ryhmiä ja välillä myös ranskan ryhmiä.
– Aikoinaan lyhyen kielen opiskelu oli pakollista sellaisille, kenellä oli lyhyt matematiikka. Silloin lyhyen kielen lukijoita oli todella paljon. Pitkään jatko-opintoihin hakiessa kielistä ei ole saanut juurikaan pisteitä ja niinpä opiskelijat ovatkin usein keskittyneet sellaisiin aineisiin, joista niitä saa. Onneksi tämä on muuttumassa ja kielistäkin alkaa taas saada paremmin pisteitä.
Kansainvälistä toimintaa
Paitsi kieltenopettaja, Hollmén on myös Paimion kaupungin ystävyystoimikunnan sihteeri ja vastaa pääasiassa esimerkiksi Odenthalin opiskelijavaihdoista. Saksan Odenthal on ollut Paimion ystävyyskaupunki vuodesta 2011 saakka.
– Kun tulin Paimioon opettajaksi, ystävyyskaupunkitoiminta oli aika alkuvaiheessa, joten pääsin heti alusta mukaan.
Odenthaliin kaupungin oma henkilökunta tekee silloin tällöin vierailuja ja tänne tulee myös vastavierailuja. Ehkä eniten ystävyyskaupunkitoiminta näkyy kuitenkin koulutasolla.
– Käymme kouluryhmien kanssa Odenthalissa vierailemassa yleensä joka toinen vuosi. Lisäksi lukiolaiset tekevät tet-harjoitteluvaihtoja puolin ja toisin. Viime keväänä meiltä lähti kolme opiskelijaa Odenthaliin tet-harjoitteluun, kaksi pääsi vakuutusyhtiöön ja yksi oli strutsifarmilla. Saksan päässä järjestetään lista yrityksistä, jonne harjoitteluun voi mennä, ja nuoret saavat valita niistä. Täällä on puolestaan parhaillaan kolme saksalaista tet-harjoittelijaa, yksi on kaupungin tietohallinnossa ja kaksi Jokelan koulussa, Hollmén kertoo.
Hän kertoo itse olleensa Odenthalin matkalla mukana kuusi tai seitsemän kertaa.
Kansainvälinen toiminta lukiolla on runsasta ja se tuo mukavaa vaihtelua opettajan työhön.
– Sellainen tavallinen arki on kuitenkin ihan parasta ja se, että saan pitää omia kieltentunteja. Toivottavasti tulevaisuudessakin töitä ja saksanopiskelijoita riittää, hän toteaa.
