Viimeinen paimiolainen sotaveteraani Eero Heimo siunattiin haudan lepoon 26.10.2024.
Eero Heimo astui vakinaiseen palvelukseen jatkosodan aikana 1.1.1945. Sitä ennen hän oli toiminut nostomiehenä Salon suojeluskuntapiirissä jo 13.4.1943 alkaen. Sotilaspassinsa mukaan hänet vapautettiin vakinaisesta palveluksesta täysin palvelleena 1.8.1945. Pääosin Eero Heimo taisteli Lapin sodassa joukko-osastonsa kanssa.
Ensi keväänä Eero Heimo olisi täyttänyt sata vuotta, mutta korkeaa ikää ei olemuksesta voinut helposti päätellä. Hän oli pitkään virkeä ja liikkuvainen. Olemus kuvasti sitä, mitä tiedämme positiivisen elämänasenteen vaikutuksesta pitkään elämään.
Hän todellakin rakasti kotia, perhettä ja isänmaata, kotiseutua ja luontoa, kuten luki myös perheen valitsemassa kuolinilmoituksen värssyssä. Ja tunsi vahvasti työniloa, kun saattoi vielä viime keväänäkin työskennellä tutuilla pellolla Pitkäportaassa.
Kunnallislehdessä itsenäisyyspäivän tienoilla 2022 julkaistussa haastattelussa Paimion viimeinen sotaveteraani kommentoi Venäjän käynnistämää hyökkäyssotaa hulluutena. Hän suri sitä, miten Venäjä sotii tavalla, joka aiheuttaa laajaa kärsimystä.
Lapsista ja nuorista hän kantoi paikallisesti huolta. Perheissä pitäisi olla enemmän aikaa olla yhdessä. Veteraanin ajatukset ovat arvokas oppi ja perintö tuossa haastattelussa: ”Vanhemmilla on töissä kiire, ja sekin tulee kotiin. Malttia ja rauhaa sinne koteihin tarvittaisiin. Lapsia ei saa jättää hunningolle!”
Sotaveteraanityö tuli Eero Heimolle ajankohtaiseksi 2000-luvulla, jolloin häneltä alkoi riittää aikaa maanviljelykseltä myös sotaveteraanitoimintaan. Hänet valittiin Paimion Sotaveteraanit ry:n hallitukseen 2017 ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajana Eero osallistui aktiivisesti paikallisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin sekä myös Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin järjestämiin kokouksiin ja juhlatilaisuuksiin. Yhteisissä kokouksissa hän kertoili mielipiteitään ajankohtaisista asioista. Erityisen arvokkaita olivat hänen muistelmansa menneen ajan paimiolaisista tapahtumista erityisesti maanviljelyksen osalta.
Vielä tänä vuonna Eero Heimo oli virkeänä laskemassa kukkalaitetta Paimion veteraanikivelle 27.4.2024 kansallisena veteraanipäivänä yhdessä nuorison edustajan kanssa.
Keväällä 2024 Paimion Sotaveteraanit ry käynnisti ajatuksen Eero Heimon nimittämisestä yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi ja hänet nimitettiin juhlallisesti loppukesän yleisessä kokouksessa kunniapuheenjohtajaksi sekä hänelle luovutettiin kotiin vietäväksi alustalla lepäävä kunniapuheenjohtajan nuija sekä Paimion Sotaveteraanit ry:n pöytästandaari.
Eero Heimo eli pitkän ja virkeän elämän. Hän asui itsekseen Vistalla vielä joitakin kuukausia sitten. Oli tyytyväinen näkemäänsä kehitykseen, mutta kaipasi sitä, että ihmisillä olisi enemmän halua miettiä sitä, miten asioita tehdään yhdessä ja hyvän yhteishengen avulla. Häntä huolestutti itsekkyys: ”Kun on hyväksi kaikki saatu, niin mistään ei luovuta.”
Paimion sotaveteraaniväki jäi syvästi kaipaamaan Eero Heimoa ja hänen hyväntahtoista suhtautumistaan elämään ja isänmaahan, jonka itsenäisyyden ja arvojen puolesta hän oli valmis aseellisena taistelemaan.
Eero Heimon rauhallinen ja ystävällinen olemus oli mieleenpainuva, vaikka hän itse ei koskaan hakenut huomiota.
Kyösti Vuontela Jorma Hanhiala Taina Tukia
