Tulvien alle Paimionlahden suulla jäi Natura-aluetta – ei siis viljapeltoja

0
Paimionlahden suulla ei tulvaveden alle jäänyt yhtään viljelykäytössä olevaa maata.

PAIMIO

Tulvamaisema Paimionlahden suistossa herätti laajalti huomiota. Uutisoinnissa puhuttiin peltomaisemasta, mutta kyse ei siis ole viljellyistä pelloista.

Kuvissa näkynyt maisema on pitkälti luonnonsuojelualuetta, jossa ei tehdä minkäänlaisia viljelytoimia.

Yksityisen maanomistajan Perttu Härmälän omistuksessa oleva Natura-alue voi ilmasta käsin näyttää paikoin peltomaisemalta, mutta se johtuu siitä, että alueella on niitetty tänä vuonna ruovikkoa noin 30 hehtaarin alalla. Niittomurskauksen avulla pidetään avoimina linnustolle tärkeitä rantaniittyjä ja poistetaan maasta ravinteita.

– Kyse on siis linnustolle luontaisesta suojelualueesta, ja itse asiassa tuon Paimionlahden hoidetun lintuvesialueen koko kaikkineen on noin 60 hehtaaria. Niitetyn ruovikkoalueen lisäksi hoitotoimena on molemmin puolin jokisuistoa myös laidunnus, kertoo lintuvesikoordinaattori Marja Yli-Renko Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Ruovikon niittomurskaus ja ruovikon keruu Paimionlahdella edesauttavat alueen kehittymistä mm. vesilinnuille sopivammaksi. Kuva elokuulta 2024: niittokalustoa taustalla ja maanomistajan kyyttösonnien laidunnusta edustalla. Kuva on joen itäpuolelta. Kuva@Pipsa Kaunisto.

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa elinympäristökunnostuksia osana valtakunnallista Helmi-ohjelmaa ja Paimionlahden niitot ovat osa näitä kunnostuksia. Alueella toteutettavilla toimilla parannetaan luonnon monimuotoisuutta – tässä lintuvesien tilaa – eikä tulviminen aiheuta sille mitään haittaa, vaan päinvastoin on osa jokisuun luontaista kehityskulkua, korostaa lintuvesikoordinaattori Pipsa Kaunisto.

Osa Paimionlahden nykyisistä alavista niittokunnostetuista maista oli vesialuetta vielä 1800-luvun alussa, osa laidunhakaa.

Helmi-ohjelman tukemana maanomistaja on voinut panostaa tehokkaammin luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen.

FAKTA

  • Paimionlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon EU:n ns. lintudirektiivin perusteella. EU:n komissiolle lahti on siten ilmoitettu linnustonsuojelualueena eli SPA-alueena (Special Protection Area).
  • Natura-alue kattaa lähes kokonaisuudessaan Paimionlahden perän lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvan alan. Paimionlahden Natura-alueen suojelutavoitteet on toteutettu luonnonsuojelulain nojalla eli alueen maista ja vesistä on perustettu luonnonsuojelualueita.
  • Paimionlahti kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan kansainvälisesti arvokkaana kohteena. Lahti on luokiteltu myös kansainvälisesti tärkeisiin lintukohteisiin ns. IBA-kriteeristön perusteella. IBA (Important Bird Area) on kansainvälinen lintutieteellisten yhdistysten ja organisaatioiden yhteinen kosteikkojen suojeluhanke. IBA-kohteita valittaessa kriteerit täyttyivät Paimionlahdella syysmuutolla levähtävien merihanhien ja kevätmuutolla levähtävien isokoskeloiden osalta.