TS/ Riitta Alakoski
Varsinais-Suomen hyvinvointialue yrittää ensi vuonna tehdä täyskäännöksen taloudessaan. Aluehallitus saa ensi tiistaina käsittelyynsä hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikaisen talousarvioesityksen, jossa aukeavat ne keinot, joilla Varha pyrkii jo aiemmin siunattuun 55 miljoonan euron ylijäämään.
Muutos on melkoinen, sillä tämän vuoden alijäämä on paisumassa peräti 162 miljoonaan euroon.
– Talousarvion ja -suunnitelman 2025–2027 valmistelu on haastanut meitä vaativuudellaan. Käynnistysvaiheen tuomat haasteet ja lain edellyttämä alijäämän kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä edellyttää meitä ponnistelemaan tarvittavien muutosten toteuttamiseksi, Martikainen toteaa alkusanoissaan.
Varhan pitää onnistua kattamaan noin 304 miljoonan euron alijäämä vuosilta 2023–2024 tuossa Martikaisen mainitsemassa aikaraamissa. Jos Varha pääsee ensi vuoden alijäämätavoitteeseensa, vuodelle 2026 jää katettavaksi vielä 248 miljoonaa euroa.
Talousarvion lukuihin vaikuttavat vahvasti Varhan talouden tasapainottamistoimiin liittyvät säästövaatimukset. Esimerkiksi Ikääntyneiden palveluissa pelkästään tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman säästöjä on tehtävä 24 miljoonalla eurolla. Toimet painottuvat siellä henkilöstömitoituksen keventämiseen ja ostopalveluiden käytön vähentämiseen.
Pelastuspalveluissa henkilöstökulut kasvavat selvästi, sillä ensihoidon siirtyessä sairaalapalveluista pelastuspalveluihin, kasvaa henkilöstön määrä viidestäsadasta 650:een.
Tyks-sairaalapalveluissa tiukka budjetti tarkoittaa talousarvioesityksen mukaan sitä, että uusia hoidollisia avauksia ei voida tehdä, minkä lisäksi hoitojonojen purkamiseen ei ole erityisiä määrärahoja.
Henkilöstön osalta sairaalapalveluissa tavoitellaan ensi vuonna 11 miljoonan euron säästöjä, joiden toteutumiseen pyritään esimerkiksi parhaillaan meneillään olevien yt-neuvotteluiden kautta sekä organisaatiouudistuksessa, jossa vähennetään muun muassa johtoa.
Tällä hetkellä sairaalapalveluissa rikotaan hoitotakuurajoja useilla eri alueilla. Valvira on käskenyt Varhaa hoitamaan ne lailliselle tasolle ensi maaliskuun loppuun mennessä.
Sote-palveluiden talousarviossa säästöt kohdistuvat erityisesti ostopalvelukulujen vähentämiseen, erilaisiin henkilöstötoimiin sekä palveluverkoston supistamiseen.
Henkilöstöön kohdistuu seitsemän miljoonan euron säästöt. Tulosalueen esityksessä huomautetaan, että henkilöstöpula ja puutteet lakisääteisissä henkilöstömitoituksissa eivät näy talousarvioesityksessä, mikä tulee vaikeuttamaan henkilöstökulujen karsimista.
Kovia säästöjä sote-palveluissa etsitään muun muassa lastensuojelun huostaanoton vähentämisellä 2,5 miljoonalla eurolla, päihdepalvelujen laitoskuntouksen ja asumispalvelujen vähentämisellä 2,3 miljoonalla eurolla sekä omalääkäri/omatiimimallin ja ammatinharjoittajamallin käyttöönoton kahdella miljoonalla eurolla.
Osaltaan helpotusta sekä sote-palveluiden että sairaalapalveluiden taloustilanteeseen ovat tuomassa lakimuutoksen myötä kohoavat sote-palveluiden asiakasmaksut. Korotukset vaikuttavat esimerkiksi terveysasemien käyntimaksuihin, sairaaloiden poliklinikkamaksuihin sekä suun terveydenhuollon maksuihin. Perusterveydenhuollon maksuja korotetaan 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla.
Aluehallitus käsittelee talousarviota kahdessa eri kokouksessa ja antaa siitä esityksen valtuustolle 19. marraskuuta. Valtuusto tekee budjettipäätöksen 4. joulukuuta.
Toimittajan kommentti
Kohta kaksi vuotta toimineen Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhan talouskehitys on ollut tähän asti vahvasti miinusmerkkistä. Tilanteen toivotaan ensi vuonna keikahtavan vahvasti plussan puolelle.
Budjettiin linjattu 55 miljoonan euron ylijäämä tuntuu kuitenkin tässä vaiheessa utopistiselta. Vuonna 2023 Varha teki alijäämää 147 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle alijäämää budjetointiin 85 miljoonaa euroa, mutta se on paisumassa lähes kaksinkertaiseksi eli noin 162 miljoonaan euroon.
Aluehallitus oikaisi epärealistiseksi näkemänsä, elokuussa päätetyn 44 miljoonan euron alijäämätavoitteen edellisessä kokouksessaan. Vaikka sitä ennen saatiin tieto, että Varha saa valtiolta ensi vuonna 76 miljoonaa euroa odotettua enemmän rahaa, alijäämätavoitetta ei ollut mahdollista korjata sen mukaiseksi, vaan sitä nostettiin vain 11 miljoonalla eurolla.
THL totesi tällä viikolla julkaistussa vuosiarviossaan, että on melko epätodennäköistä, että Varha pystyisi kattamaan vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä (TS 30.10.). Kahdessa vuodessa pitäisi pystyä säästämään niin, että yli 300 miljoonan euron alijäämät saadaan katettua ja talous pysyy plussan puolella.
Järjestämisjohtaja Antti Parpo taas totesi Turun Sanomille kuluvalla viikolla, että Varha on saanut valtiolta 182 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin asukkaiden palvelutarve vaatisi.
Onko nyt niin, että Varha toteuttaa ylijäämäisen, mutta täysin epärealistisen budjetin, jolla se noudattaisi näennäisesti ministeriön, hallituksen ja lain määräyksiä ja takaisi itselleen täysmääräisen lainanotto-oikeuden tulevaisuudessa? Tälle ja edelliselle vuodelle Varha ei alijäämäisten budjettien vuoksi lainanottovaltuutta saanut, vaan joutui hakemaan lainansa erikoismenettelyllä. Sillä rahaa saa vain välttämättömiin investointeihin.
Ensi vuodelle uusia lainanottovaltuutusta tosin ei saa valtioneuvoston kesäkuisella päätöksellä yksikään alue, koska niiden kaikkien vuoden 2024 talous on niin heikoilla kantimilla.
Varha johtajineen on pakkoraossa ja tekee ratkaisujaan nyt liian kireän aikataulun pakottamana. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen sen sijaan totesi Helsingin Sanomille aiemmin tässä kuussa, ettei suostu esittämään aluevaltuustolle epärealistista, plussamerkkistä talousarviota lain määräyksistä huolimatta. Perusteena Leskisellä oli säästöaikataulun kohtuuttomuus, joka johtaisi Etelä-Karjalassa vähintään 1 300 henkilön irtisanomiseen ja palveluiden romahtamiseen.
Se, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden tarvitsemista palveluja leikataan sadoilla miljoonilla euroilla uhkaa lakisääteisten palveluiden toteutumista. Lisäksi se tarkoittaa loppua lukuisille ei-lakisääteisille palveluille.
Kun esimerkiksi huostaanotoista pitää säästää ulkoisten määräyksien takia 2,5 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa, onko Varsinais-Suomessa taloussyistä kohta oma Vilja-Eerikansa? Varhan ylevä strategia palveluiden turvaamisesta ja oikea-aikaisen hoidon varmistamisesta on samalla hirttäytymässä liian rajuihin säästöihin.
Riitta Alakoski
