Joko stressaa? Onko ikkunat pesemättä, piparkakut paistamatta ja lahjat paketoimatta? Joulukuusi pitäisi käydä hakemassa ja laatikotkin paistaa.
Joulukortit taisi taas tänä vuonna jäädä lähettämättä ja pukin kanssakin pitäisi vielä sopia vierailuajasta.
Nyt eletään monelle koko vuoden kiireisintä aikaa, jolloin kaikkien jouluvalmistelujen ohessa pitäisi vielä töissäkin saada koko vuosi pakettiin ja hommat hoidettua ennen muutaman päivän lomaa. Jos ehdit istahtaa alas ja lukea tämän pääkirjoituksen, niin et toki välttämättä kuulu heihin.
Kaukana ovat ajat kun pimeä talvi tarkoitti hiljentymistä ja rauhoittumista. Kun lumi satoi maahan ei maataloustöitä voinut tehdä ja pimeällä ei ollut muuta vaihtoehtoa kun puuhastella kynttilänvalossa hiljaisessa tuvassa. Nyt kauppakeskuksissa soiva jingelingelei ja lehtien joulusiivousvinkit (ei löydy tästä lehdestä!) ei kannusta hiljentymään. Postilaatikkoon kilahtavan joulukortin ”rauhallista joulua” toivotus vaikuttaa vitsiltä.
Eikä kiire lopu jouluaattoon – silloin se aikataulutus vasta alkaa. Ensin puuroa, sitten saunomista, nakataan haudoille kynttilöitä ja äkkiä kiertämään kyläpaikasta toiseen. Napaan pitää ahtaa kinkkua joka välissä.
Joulun paras hetki on se, kun kyläpaikat on kierretty, lahjat avattu ja lanttulaatikko loppunut. Vihdoin voi vaan maata sohvalla lukemassa joululahjakirjaa käsi suklaarasiassa. Miksei tätä rauhan hetkeä muistaisi jo kesken joulunaluskiireiden ja laskisi edes hiukan rimaa kaiken valmistelun keskellä? Vai onko niin, ettei se joulun jälkeinen rauha tuntuisi yhtä mukavalta jos sitä ennen ei olisi ensin viuhtonut paikasta toiseen siivousrätti toisessa ja lahjapaperirulla toisessa kädessä?
Siis vauhdikasta joulua ja rauhallisia välipäiviä!
