Mitä lähemmäksi Paimion kaupunginjohtajan valinta tuli, sitä selvemmäksi kävi, että valinnasta voi tulla hyvin tiukka. Menettelytapavirheen vuoksi uusittu kaupunginhallituksen esitys tehtiin tasaäänin ja puheenjohtajan ääni kallisti sen Nina-Mari Turpelan puolelle.
Valtuustossa Turpela valittiin niukimmalla mahdollisella äänierolla. Jännitysnäytelmä päättyi syvään huokailuun puolin jos toisin.
Johtajavalinnassa oli kulisseissa paljon vääntöä. Valintaan ladattiin etukäteen paljon odotuksia ja hakuilmoitukseen pientä unelmahöttöäkin. Hakijajoukko ei suuremmin alkuun säväyttänyt, ja valituksi tuli ehdokas, joka antoi tehtävään suostumuksensa, mutta ei siihen alunperin hakenut.
Hakuprosessi vietiin läpi suhteellisen pienessä piirissä. Niinpä valintakokouksessa moni valtuutettu joutui päättämään kantansa vain kerrotun tiedon pohjalta, ja paljon liiikkui kuulopuheita. Ei mikään helppo paikka. Kieltämättä monissa kunnissa vastaavissa tilanteissa kaikille valtuutetuille on tarjottu edes mahdollisuus tavata kärkiehdokkaat – vaikka lyhyesti, niin kuitenkin.
Pohdinta on ymmärrettävää, sillä kuntajohtajuus on kovaa palkkatyötä siinä missä yrityksissäkin, mutta poikkeukselliseksi ja usein raskaaksi työn tekee aikaa vievä luottamusorganisaatio kokouksineen ja poliittiset paineet. Jo vuosia pätevistä, osaavista ja sitkeistä johtajista on maassa pulaa. Työssä pärjääminen edellyttää parkkiintunutta nahkaa, resilienssiä. Yhä tavallisempaa myös on, että johtaja voi mennä nopeastikin vaihtoon, jos päättäjät käyvät tyytymättömiksi.
Paimion valtuustossa ehdokkaista ei käytetty montaakaan puheenvuoroa, mutta niissä kolkuteltiin paitsi hyvän maun, myös yhdenvertaisuuslain hengen rajoja. Sellaiseen ei olisi pitänyt langeta. On ihan eri asia mitä kylillä puhutaan, mutta julkisessa kokouksessa kannattaa pitää suu soukalla. Ei ole tyylikästä vihjailla iästä ja työvuosista, kuten ei sukupuolesta, perhesuunnittelusta tai asuinpaikasta. Lakien perusteella millään näistä ei saa olla merkitystä. Ja fiksua olisi ollut salissa muistaa, että kevään ehdokaslistoille päätynee muutama valtuutettu, joiden korvia ikäviittaukset saattoivat punoittaa.
Ihan näin tiukkoja henkilövaaleja ei useinkaan nähdä. Työelämässä se yleensä kertoo siitä, että valinta tehdään hyvien ehdokkaiden välillä. Näin haluan ajatella tässäkin.
Käytiin aito vaali tasavahvojen ehdokkaiden kesken. Siitä lähdetään, että ”pulinat pois”.
Tervetuloa Paimioon töihin Nina-Mari Turpela!
