Himmelisti Eija Koski on lähdössä vuoden vaihteessa Tokioon, jonne hän pystyttää himmelinäyttelyn suuren arkkitehtitoimiston galleriaan, Gallery A4:ään.
– Suomessa himmeleitä pidetään jouluaskarteluna, mutta koska maailmalla himmeleistä ei tule mieleen isoäidit ja joulu, niin siellä ne kiinnostavat geometrisilla muodoillaan esimerkiksi arkkitehteja, Koski kertoo.
Aikaisemminkin hän on pitänyt himmelinäyttelyn Japanissa, samassa galleriassa vuonna 2016. Tuolloin näytteillä oli peräti 61 Kosken tekemää himmeliä. Vähällä kuitenkin oli, ettei himmeleitä olisi ollut siellä ollenkaan.
– Himmelit oli pakattu valtaviin arkkuihin ja lastattu lentokoneeseen. Sitten tulikin tieto, että lentolupaa ei ole saatu, eikä Japani salli himmeleiden kuljettamista, koska niissä voi olla jotain eliöperäistä.
Monen mutkan kautta himmelit kuitenkin saatiin lentoon ja perille näyttelyyn ehjinä.
– Lopulta riitti, että himmelit käärittiin elmukelmuun, Koski hymähtää.
Tällä kertaa hän on varautunut lento-ongelmiin ja aikoo rakentaa himmelit vasta perillä Tokiossa valmiiksi.
Maailman ainoa himmelisti
Eija Koski on ottanut elämäntehtäväkseen viedä himmeleitä ja sitä kautta suomalaista perinnettä maailmalle.
Näyttelyiden lisäksi hän on pitänyt himmelikursseja ympäri maailman, esimerkiksi sveitsiläisille arkkitehdeille.
Hänen himmelikirjojaan on julkaistu paitsi suomeksi myös esimerkiksi saksaksi ja japaniksi. Häntä on myös haastateltu himmeleistä esimerkiksi New York Timesiin.
– Himmeli on muuten suomen sanoista harvoja, joita ei käännetä muihin kieliin, kuten sauna, Koski mainitsee.
Koski kutsuu itseään himmelistiksi ja on tiettävästi maailman ainoa ammatikseen himmeleitä rakentava ja niistä elantonsa saava ihminen.
”Kuulen himmelin äänen”
Tällä hetkellä Kosken himmeleitä on esillä Paimion parantolassa, Himmelin parantava voima -näyttelyssä. Näyttely on avoinna ravintola Toivossa 15.12. saakka. Esillä on viisitoista Kosken valmistamaa himmeliä. Kuusi näistä on valmistettu nimenomaan parantolan näyttelyä varten ja sarja kantaa nimeä Spirit of Paimio.
Paikan päällä hän pitää myös himmelikursseja.
Koski kertoo, että himmeleissä häntä kiehtoo erityisesti niiden geometria.
– Himmeli on alkanut puhua minulle matemaattista kauneuden kieltä, hän kuvaa.
Toiseksi himmeleiden liikehdintä ilmavirrassa tekee niistä Kosken mukaan tietyllä tapaa eläviä ja liike puhuttelee häntä.
–Japanin näyttelyni nimi tulee olemaan ”Kuulen himmelin äänen”.
Aina himmelibuumi
Himmeleitä Koski on valmistanut 30 vuoden ajan. Ensikosketuksen niihin hän sai kuitenkin jo pikkutyttönä. Hän muistaa lumoutuneensa tätinsä Claudian tuvan katossa hiljaa liikkuvasta himmelistä.
– Se hetki on kun katsoin himmeliä, on jotenkin syöpynyt mieleeni, se oli vahva elämys, hän muistelee.
Vasta parikymmentä vuotta tuon hetken jälkeen Koski päätyi himmelikurssille.
– Tein silloin ensimmäisen himmelini ja sitten toisen ja kolmannen. Se vei mennessään.
Koski kertoo, että hänen oppiäitinsä himmeleiden teossa on Hanna Löytönen , jonka kursseilla Koski pääsi käymään.
– Sitten minulta kysyttiin, että haluanko jatkaa hänen työtään. Ilman muuta halusin!
Koski paitsi rakentaa himmelit, hän myös kasvattaa niihin tarvitun rukiin itse.
– Meillä on luomuruistila. Luomuruis kasvaa pitkäksi, joten se soveltuu himmeleihin parhaiten.
Koski on kokeillut valmistaa himmeleitä myös esimerkiksi lasista ja metallista, mutta vakuuttunut, että himmelin ainoa oikea materiaali on olki – sillä se on sekä elävä että liikehtivä materiaali.
Himmeli on kuulunut suomalaiseen jouluperinteeseen pitkään, mutta aika ajoin se nousee uuteen suosioon ja himmelikurssit täyttyvät ihmisistä.
– Minulta kysytäänkin aina, että onko nyt menossa himmelibuumi. Kyllä, nyt on menossa himmelibuumi – mutta samalla tavalla olevan vastannut jo kolmekymmentä vuotta, Koski nauraa.
