Paimion tiukkaakin tiukemman kaupunginjohtajavaalin jälkimainingeissa kytevät kalabaliikin ainekset. 18.12. järjestetyssä kaupunginvaltuuston suljetussa lippuäänestyksessä kaupunginjohtajaksi valittiin yhden äänen erolla kokoomustaustainen Nina-Mari Turpela. Jälkipuinnin tikunnokassa ovat konsulttiyhtiöllä teetetyt soveltuvuuskokeet, joiden tuloksiin suurimmalla osalla kaupungin valtuutettuja ei ollut pääsyä.
Kokonaisuudessaan soveltuvuustestien tulokset näkivät vain valintatyöryhmän kuusi jäsentä. Koosteen tuloksista näkivät valtuustoryhmien puheenjohtajat. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Kaarlela (kok.) kuitenkin suositteli äänestystä edeltäneessä kannatuspuheenvuorossaan Turpelan valitsemista vedoten juuri soveltuvuustestien tuloksiin.
– Tässä rekrytointiprosessissa oli tukena konsulttiyhtiö Mercuri Urval. He teettivät kolmelle kärkiehdokkaalle soveltuvuusarvioinnit, joissa arvioitiin kaupunginjohtajan tarvitsemia johtajaominaisuuksia viidessä eri kategoriassa. Tämä ehdokas [Turpela] sai yhteenlaskettuna niissä parhaat pisteet, ja häntä suositeltiin kaupunginjohtajaksi, Kaarlela totesi puheessaan.
Yleisölle avoimessa kokouksessa pidetty puhe oli julkisuuslain rajamailla ja toisaalta saattoi sisältää väritettyä tietoa testituloksista, joihin kaikilla ei ollut pääsyä.
Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpään mukaan yksilökohtaiset tulokset soveltuvuudesta ovat yksityiselämän suojan perusteella salassa pidettäviä.
– Olennaista on, millä tarkkuudella tulokset on kerrottu. Jos se on yleinen tieto, että toinen hakija on toisen edellä, ei salassapitovelvoitetta välttämättä ole rikottu, hän kertoo.
Sen sijaan päätöksentekijöiden tulisi saada tuloksista luotettavaa tietoa, jos niillä vaikutetaan kaupunginjohtajan valintaan.
Julkisuuslain mukaan soveltuvuustestejä käytettäessä käsittelyn tulisi tapahtua valtuuston suljetussa kokouksessa ilman yleisöä. Tiedot testeistä on lain mukaan kuitenkin annettava valtuutetuille, koska he tarvitsevat ne päätöksensä pohjaksi kaupunginjohtajan vaalissa.
Nyt tietoa on siis päässyt suurelle yleisölle enemmän kuin tarpeen, mutta valtuutetuille sitä olisi saanut olla enemmän.
Virheellisiä tietoja?
Lisäksi vaalin yhdellä äänellä hävinnyt Antti Kuusela pitää Kaarlelan kannatuspuheessa antamia tietoja virheellisinä. Kuuselan mukaan konsulttiyhtiö ei olisi laittanut ehdokkaita järjestykseen ja myös häntä olisi suositeltu pestiin.
Turun Sanomien saamien tietojen mukaan ehdokkaiden välillä olisi ollut pieni piste-ero, mutta molempia oltaisiin suositeltu yhtä lailla kaupunginjohtajaksi.
Konsulttiyhtiö Mercuri Urval ei kommentoi asiaa yksityisyyden suojaan ja henkilötietolakiin vedoten.
Mäenpään mukaan kaupunginjohtajaäänestys voitaisiin järjestää uudelleen, mikäli valtuutettujen saamat tiedot ovat olleet harhaanjohtavia tai puutteellisia.
– Jos puheenjohtaja ei ole täysin totuudenmukaisesti kertonut prosessista, se on aika olennainen virhe valtuuston päätöksenteossa. Riippumatta siitä, onko asia salassa pidettävä vai ei, on se olennainen tieto, joka on voinut johtaa harhaan valtuustoa, hän toteaa.
– Jos tieto on ollut todenperäinen, ei se tee valtuuston päätöstä lainvastaiseksi.
Mikäli Kaarlelan antamien tietojen todetaan olleen ratkaisevan harhaanjohtavia, Mäenpään mukaan helpoin tapa edetä on, että valtuusto käsittelee kaupunginjohtajavalinnan uudestaan.
Kuusela kertoi keskiviikkoiltana lähettäneensä hallintotuomioistuimelle valituksen valtuuston päätöksestä vedoten menettelytapavirheisiin. Lisäksi hän kertoo selvittävänsä mahdollisuutta vaatia kunnanvaltuustolta uusintavaalia.
Hallintotuomioistuimeen valittaminen tarkoittaa pitkää oikeusprosessia. Valtuusto puolestaan voi itse päättää kaupunginjohtajavalinnan uudelleenkäsittelystä nopealla aikataululla, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.
Juttua päivitetty ke 15.1. klo 18.27: Lisätty tieto Antti Kuuselan hallinto-oikeuteen lähettämästä valituksesta.
