Orpon hallitus kaavailee isoja muutoksia hankintalakiin. Siitäkin huolimatta, että hallitus katsoo niin sanottujen inhouse-yhtiöiden olevan parhaimmillaan joustava ja tehokas osa julkishallintoa.
Hallitus haluaa laittaa kyseisille yhtiöille todella tiukat suitset. Jopa niin ankarat, että niiden pelätään kaatavan koko järjestelmän.
Kunnat hankkivat inhouse-yhtiöiden kautta esimerkiksi ruoka-, siivous- ja ict-palveluja. Myös vesi- ja jätehuolto on monesti yhtiöitettyä.
Hallituksen suunnitelman mukaan kunnan tulisi omistaa vähintään kymmenen prosenttia inhouse-yhtiön osakkeista voidakseen käyttää sen palveluja. Pienellä kunnalla on ani harvoin näin suurta omistusoikeutta yhdessäkään maakunnallisesti merkittävässä inhouse-yhtiössä.
– Esitetty sääntely olisi Euroopan tiukimpia ja vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien sekä hyvinvointialueiden toimintaa ja yhteistyötä yli kuntarajojen, totesi Kuntaliitto tiedotteessaan marraskuun lopulla.
Turun Sanomat uutisoi äskettäin, että vaarassa on esimerkiksi 18 kunnan omistaman Lounais-Suomen jätehuollon (LSJH) tulevaisuus.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2025 aikana. Sitä ennen – jo aivan lähiaikoina – kunnat saavat antaa lausuntonsa lakimuutosehdotuksesta.
Kuntaliitossa nähdään, että toteutuessaan omistusrajan asettaminen rikkoo lukemattoman määrän toimivia kuntapalveluja eri puolilla Suomea. Piilevänä peikkona hallituksen valmistelemassa uudistuksessa ovat jopa miljardien eurojen suuruiset muutoskustannukset.
Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) katsoo, että inhouse-yhtiöiden purkamisesta tulisi iso lasku veronmaksajille. KKV ei kannata hallituksen esittämää yleistä 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta inhouse-yhtiöiden käytön hillitsemiseksi.
Hallituksen huoli
Miksi hallitus sitten esittää tällaista? Taustalla on ajatus, että inhouse-yhtiö saattaa muodostua ongelmaksi silloin, kun julkisen sektorin toimija kilpailee markkinoilla yrittäjäriskillä toimivien yritysten kanssa.
Mutta onko huoli aiheellinen, saatikka vakava? Siitä kunnat ja hallitus ovat eri mieltä.
Ehkä viilattavaa olisi jonkin verran, sillä nykyisellään on mahdollista välttää kilpailutus jopa alle prosentin suuruisella omistusosuudella inhouse-yhtiöstä.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä on ollut valmistella ehdotukset hankintalainsäädännön uudistamiseksi, päätti työnsä 26. marraskuuta. Kuntaliiton mielestä kuntien olennaiset huolenaiheet eivät saaneet valmistelussa riittävästi huomiota.
Voi nähdä toisinkin
Turun Sanomat haastatteli äskettäin aiheen tiimoilta Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Hanna Munteria. Viesti oli, että yrityskentällä lakimuutos nähdään välttämättömänä
– Monet in house -yhtiöt toimivat niillä sektoreilla, joissa on paljon yksityisiä yrityksiä. On perusteltua vaatia paisuneelle julkiselle sektorille rajoja toiminnassa, joka rajoittaa kilpailua, Munter totesi TS:lle.
– Lakimuutokset kilpailun lisäämiselle ovat elinvoiman näkökulmasta kriittisiä. Totta kai in house -yhtiöillä on myös oma roolinsa: aina ei löydy markkinatoimijoita ja toisaalta jotkut sidosyksiköt ovat pääosin hankintayhtiöitä.
Munterin mukaan hankinnoissa on kunnissa ja hyvinvointialueilla paljon kehitettävää ja hankintaosaaminen on niissä yleisesti heikkoa.
Kuka hoitaa, ja kuinka suurin kustannuksin?
Sauvon kunta hoitaa omana työnään muun muassa siivouspalvelut sekä ateriapalvelut kouluun ja päiväkotiin. Kokoustarjoilut hoidetaan osittain omana työnä, mutta osittain myös ostetaan yksityiseltä yritykseltä.
Myös kiinteistöpalveluista vastataan osittain itse, ja osa ostetaan yksityiseltä yritykseltä. Taloushallinto ja kirjanpito ovat omissa käsissä.
Puhtaasta vedestä ja jäteveden puhdistuksesta vastaa Sauvon kunnan sataprosenttisesti omistama Sauvon Vesihuolto Oy.
– Sauvon kunta ostaa inhouse-yhtiöiltä muun muassa palkanlaskennan ja HR-järjestelmät, kertoo Sauvon kunnanjohtaja Satu Simelius.
– Niiden kohdalla toimijana on Tilikunta Oy, jossa on alle kymmenen osakasta. Sauvon kunnan omistusosuus tilikunnasta on kuitenkin alle 10 prosenttia.
Niinpä Sauvon kunnan jatkaminen yhtiössä edellyttäisi omistusjärjestelyjen muutoksia, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat.
Sauvo ostaa inhouse-yhtiöiltä myös osan ohjelmistoista, esimerkiksi Microsoft Office -lisenssit kilpailuttaa kaikille Suomen kunnille Kuntien Tiera.
– Sauvon kunnan ohjelmistokustannukset todennäköisesti nousevat, jos Tiera ei voi jatkaa.
Tulkkauspalvelut Sauvo ostaa Monetra Oy:ltä.
– Ellei Monetraa voi jatkossa käyttää, voi osaavien tulkkien löytäminen olla käytännössä melko vaikeaa. Tulkkimarkkina on Suomessa erityisen haastava, Simelius toteaa.
Kirjaston tietojärjestelmät hoitaa kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa Koha Suomi Oy.
– Niiden hoitamiseen täytyy keksiä uusi tapa, mikäli hallituksen työstämä lainsäädäntö menee läpi. Tällä hetkellä on aika vaikea arvioida seurauksia kirjastojen toiminnalle ja kustannuksille.
Lounais-Suomen jätehuolto Oy on iso seudullinen toimija, joka vastaa inhouse-yhtiönä myös Sauvon kunnan jätehuollosta.
– Muutettaisiinko sen toiminta kenties kuntayhtymäksi? Simelius pohtii.
– Kuka hoitaisi hallinnollinen työn, ja kuinka suuret kustannukset tulisivat toiminnan hallinnollisesta uudelleenjärjestämisestä?
Kasvavia henkilöstökuluja, konsultteja, lisätyötunteja
Kaarinan kaupungin hankintayksikössä nähdään, että hankintalainsäädännön uudistaminen aiheuttaa lisäkustannuksia todennäköisesti ensisijaisesti henkilöstökuluina. Useampi hankinta tulee kilpailuttaa, joka johtaa tuntityöpanoksen lisääntymiseen.
– Kaarinan kaupungilla on yli 10 prosentin omistus Tilikunta Oy:stä, joka on organisaatiomme toiminnan kannalta oleellisin inhouse-yhtiö, kertoo hankintainsinööri Suvi Lakanen.
Lisäksi Kaarinalla on osakkeita Sarastia Oy:ltä, Koha-Suomi Oy:ltä, Tiera Oy:ltä ja Monetra Oy:ltä.
– Mikäli laki astuu voimaan sellaisenaan, kuin se on kaavailtu, emme voi enää itsenäisesti hankkia näiden yritysten tuottamia palveluita. Tällöin osallistumme näiden palveluiden osalta joko yhteishankintoihin lähikuntien kanssa, tai kilpailutamme itse tilanteen mukaan.
Lakanen arvelee, että tulevaisuudessa ongelmaksi voi muodostua substanssiosaamisen puute/löytäminen.
– Tarjouspyyntöjen laadinnassa vaaditaan vahvaa tietämistä itse hankittavasta palvelusta. Tämä voi johtaa kolmansien osapuolten, käytännössä konsulttien, palkkaamisen lisääntymiseen, mistä aiheutuu lisäkustannuksia. Todennäköisesti myös markkinavuoropuhelujen määrä tulee lisääntymään.
Lakimuutosta odotetaan kuntiin lausunnolle alkuvuodesta.
– Meidän toiveemme on – jos laki astuu voimaan sellaisena kuin se on nyt esitetty – että kunnille annetaan tarpeeksi aikaa valmistautua muutoksiin. Siirtymäkauden tulisi olla sellainen, että tällä hetkellä voimassa olevat sopimuskaudet voi käyttää loppuun, Lakanen sanoo.
