PAIMIO
Puhuttaessa paimiolaisen yrittämisen ja yritysmaailman kultakaudesta, kääntyvät katseet herkästi reilusti viime vuosituhannen puolelle. Sähköisen ja kasvavan pitäjän työpaikkaomavaraisuusaste oli 1980-luvulla parhaimmillaan jopa 90 prosentin luokkaa, ja se oli saavutettu pitkälti innovaatioiden, rohkeuden ja ehkäpä osin perusteettomankin optimismin turvin.
Kun nyt 40 vuotta myöhemmin yrittää tiirailla sitä, miltä paimiolaisen yrittämisen tulevaisuus näyttää ja mihin ehkä kannattaisi satsata, nousee ensimmäisenä mieleen viime vuosilta tuttuakin tutumpi sana: kiertotalous. Mutta onko se ainoa kori, johon kultamunat kannattaa tänä päivänä sijoittaa?
Paimiolaislähtöinen yritysfuturologi ja kauppatieteiden tohtori Tarja Meristö näkee kiertotaloudessa potentiaalia, joskaan tulevaisuuteen ei kannata heittäytyä pelkästään markkinatalouden rattaiden vietävänä.
– Tulevaisuudessa yhä tärkeämpää on vastuullisuus. Se koostuu sekä ekologisesta, taloudellisesta että sosiaalisesta kestävyydestä. Paimiossa on esimerkiksi KTO:n myötä yli 50 vuoden ajalta kehitysvamma-alan osaamista, jota pitäisi paremmin hyödyntää. Hyvinvointi ja koulutus ovat aloja, jotka voivat työllistää paljon ihmisiä tulevina vuosikymmeninä, Meristö maalailee.
Hyvinvoinnin voisi yhdistää näppärästi myös niihin suunnitelmiin, joita Paimion Parantolassa on ollut ensi vuosikymmenen suhteen. Tulevaisuudessa siintää kenties hyvinvointihotelli- ja jopa -kylpylä.
– Parantola itsessään on aivan mahtava kokonaisuus ja lisää Paimion tunnettuutta nimenomaan positiivisessa mielessä. Mutta silti mielestäni markkinoinnissa pitäisi yhä vankemmin tuoda esiin, että kyse on Paimion Parantolasta, eikä vain Aallon Parantolasta. Nythän iso osa vieraista saapuu nimenomaan Parantolaan tietämättä, missä kaupungissa se sijaitsee, Meristö ihmettelee.
Pentti Malaskan opissa
Meristön voi sanoa tuntevan kaupungin kulmat varsin hyvin, sillä hän on syntynyt Paimiossa 1950-luvun lopulla ja käynyt täällä myös kansa- ja keskikoulun sekä lukion. Sen jälkeen tie vei Turun kauppakorkeakouluun kvantitatiivisen suunnittelun koulutusohjelmaan muun muassa jo edesmenneen tulevaisuudentutkija ja professori Pentti Malaskan oppiin.
Toki kiinnostus tulevaisuuden tutkimiseen oli herännyt jo aiemmin, ja yhtenä innoittajana polullaan Meristö mainitseekin Rooman Klubin vuonna 1972 julkaiseman raportin Kasvun Rajat. Siinä ennustettiin, että luonnonvarojen riistäminen ja ylikulutus johtavat vääjäämättä ympäristötuhoon, ellei kehityksen suunta muutu.
– Muistan edelleen kun rippikoulussa vietimme aikaa Paimion kirkkopuistossa ja tehtävänä oli opetella katekismusta. Olin vuorannut Kasvun Rajat -kirjan katekismuksen kansipahveilla ja jossain vaiheessa lukuhetkeä pastori Paavo Heikkinen tuli taakseni ja huomasi, etten lue ollenkaan sitä mitä piti. Hän pudisteli vain päätään ja mietti, että tietäisi kyllä miten rankaisisi esimerkiksi tupakanpoltosta tai juopottelusta, mutta tälle rikkeelle ei kyllä oikein ole sopivaa rangaistusta, Meristö naurahtaa.
Ekologisuus on kestävyyttä
Meristö meni jo opiskeluaikana naimisiin ja muutti aviomiehensä kotiseudulle Paraisille, ja siellä he asuttavat merenrantakotia Harvaluotoa vastapäätä. Myös Meristön työura yritysmaailman tulevaisuusskenaarioiden parissa alkoi Paraisilla Partekin riveissä jo 1970-luvun lopulla, jonka jälkeen hän eteni Suomen ensimmäiseksi yritysfuturologiksi Rautaruukille Ouluun 1980–1990-lukujen taitteessa.
Sen jälkeen yritysfuturologin osaaminen on vienyt Meristöä ympäri maailmaa, mutta sidos synnyinpitäjään on pysynyt vahvana läpi vuosikymmenten.
– Täällä Paimiossa on edelleen paljon tuttuja, ja toki velikin asuu täällä. Voi sanoa, että viikoittain tulee piipahdettua Paimiossa, Meristö kertoo katsellessaan perjantai-iltapäivän vilinää kahvila Astan kulmapöydässä.
Ehkä Meristö on osannut toisaalta katsoa Paimion kehitystä etäisyyden ansiosta hieman eri perspektiivistä kuin he, jotka ovat täällä asuneet aina. Kun häneltä kysyy näkemystä paimiolaisen yritysmaailman tulevaisuudesta, kääntyy katse pikemminkin jo olemassa olevaan hyvään ja sen parempaan tiedostamiseen ja hyödyntämiseen.
– Onhan täällä jo nyt olemassa vaikka mitä, mistä voisi jalostaa kestävää ja nimenomaan kiertotaloutta edistävää hyvää tulevaisuutta. Mieti nyt vaikkapa suutariliike Viimeistä Niittiä. Ja montaa muuta paikallista kivijalkaliikettä. Käsityötä, jo olemassa olevan hyödyntämistä ja siten kiertotaloutta aivan parhaasta päästä. Välillä tuntuu, että se olemassa oleva hyvä unohtuu Paimion omassa markkinoinnissa, Meristö sanoo.
Laajempaa kiertotalousajattelua
Palataanpa siis alkuperäiseen pohdintaan ja siihen, minkälaiseen yrittämiseen Paimiossa olisi hyvä keskittyä, jotta tulevaisuus näyttäisi mahdollisimman valoisalta.
– Kiertotalous ja sen edistäminen on ehdottoman hyvä suunta ihan Suomen ja koko maailman kannalta. Siinä on potentiaalia, jossa tulee olemaan tulevaisuudessa myös yhä enemmän työtä ja työpaikkoja, Meristö aloittaa ja jatkaa:
– Mutta pitää ajatella kiertotaloutta nykyistä laajemmin. Kiertotaloutta on myös se, että valmistetut tuotteet tai tavarat ovat laadukkaampia ja kestävät pidempään, jopa sukupolvelta toiselle. Silloin tehdään hyvää ihan koko maailmalle, ja se jos mikä luo tulevaisuutta. Ei katsottaisi asioita pelkästään nopean kasvun ja mahdollisimman suuren kulutuksen näkökulmasta.
Yritysfuturologina hän on vuosikymmenten ajan pyrkinyt luomaan skenaarioita, joissa ”kannattavaa bisnestä voisi luoda maailmaa pelastamalla”. Siksikin hän näkee jo aiemmin esiin tuodussa kiertotalousajattelussa paljon hyvää, mutta myös yhä enenevissä määrin uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Hyvinvointi ja turvallisuus ovat tulevaisuuden kestävän kasvun ytimessä
– Paimiolla on kaikki edellytykset menestyä, sillä logistiikka ja yhteydet ovat jo valmiiksi kunnossa ja ympäristö on turvallinen. Siksi olen vähän ihmetellyt, miksei Paimio ole pystynyt houkuttelemaan samalla tavalla yrityksiä kuin vaikkapa kuntanaapurit Kaarina tai Lieto. Ja pitää muistaa, että bittiä pitkin pääsee hetkessä jo aivan kaikkialle, eikä siksi esimerkiksi asiakas- tai yhteistyökumppaniverkostoa miettiessä kannata jumiutua pelkästään Turun seudulle tai Suomeen.
Tarja Meristö saapuu Paimioon 7. toukokuuta pitämään juhlapuheen Paimion yhteiskoulun satavuotisjuhlassa, jonka Vistan koulu järjestää.
FAKTA: Tarja Meristö
- s. 3.1.1957 Paimiossa.
- Ylioppilas Paimion yhteiskoulusta 29.5.1976.
-
Luonut uraa yritysfuturologina kuudella vuosikymmenellä, työskentelee eläkkeelläkin vielä alan yrittäjänä ja toimii Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Turun toimintaryhmän yhtenä vetäjänä.
- Asuu Paraisilla aviomiehensä kanssa.
- Kauppatieteiden tohtori, yritysfuturologi.
- Julkaissut väitöskirjan nimellä Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa.
Juttua korjattu 3.2.2025: Korjattu faktalaatikon tietoja.
