”Ei omaishoitajaksi hakeuduta, siihen ajaudutaan”

0
Hannu ja Airi Multanen ovat olleet naimisissa 40 vuotta. "On hienoa, että saa kulkea toisen rinnalla loppumatkaa. Ei se ole ollenkaan selvää," Airi Multanen toteaa.

– Ammattitauteja, Hannu Multanen hymähtää.

Multasella on astma, keuhkoahtaumatauti ja viimeisimmäksi diagnosoitu parantumaton keuhkosyöpä vajaa vuosi sitten. Multanen on palliatiivisessa hoidossa, ja hänen vaimonsa Airi Multanen toimii hänen omaishoitajanaan.

Multanen on tehnyt pitkän uransa puuseppänä ja altistunut puupölylle työvuosinaan. Työperäisiksi hänen tautejaan ei kuitenkaan ole virallisesti todettu, koska hän on myös polttanut tupakkaa.

– Summa summarum, Airi Multanen toteaa.

Samat sairaudet kuitenkin ovat olleet lähes kaikilla Multasen työkavereilla, myös hänen samassa työpaikassa työskennelleellä kaksoisveljellään, joka kuoli hiljattain.

”Elämä heittää, eikä kysele”


Keuhkosairauksien lisäksi Multasella on todettu muistisairaus.

Airi Multanen on toiminut hänen omaishoitajanaan viiden vuoden ajan.

– Oli se aivan selvä juttu, että alan omaishoitajaksi. Vaikka eihän omaishoitajaksi hakeuduta, siihen ajaudutaan. Elämä heittää, eikä se kysele. Mutta automaattisesti sitä omansa hoitaa, hän toteaa.

Airi Multanen on tehnyt työuransa hoitajana, joten hoitotyö on hänelle tuttua. Raskasta se silti paikoin on.

– Vaikeinta on se, että sitä on kiinni tässä ihan koko ajan. Kaupassa ja apteekissa voin käydä, mutta Hannulla ei oikein ole ajantajua enää ja hän luulee, että olen ollut koko päivän poissa jos käyn nopeasti kaupassa.

Omaishoitajille kuuluvia lomia hän ei ole koskaan pitänyt.

– Hannu kokeili intervallihoitoa, mutta hän aina soitti, että tule hakemaan minut pois. Eikä hän viihtynyt tuossa palvelutalon päivätoiminnassakaan.

Kerran kuukaudessa Airi Multanen käy muistisairaiden läheisille suunnatussa vertaisryhmässä Puntarissa, minkä ajan heidän tyttärensä tulee isänsä seuraksi.

– Me olemme onnellisia, kun meillä on lapset, lastenlapset ja yksi pieni lapsenlapsenlapsikin. En uskalla edes ajatella, miten pärjäävät he, joilla ei ole ketään. Meillä nämä luojan lahjat ovat kultaakin kalliimpia. En haluaisi kaataa murheitamme heidän niskaansa, mutta kaatuvathan ne. Tällaista elämä on.

Kotisairaalan piiriin


Kuitenkin Multaset ovat kiitollisia ja iloisia, että omaishoito on mahdollista. Vaikka omaishoidon tilaa usein parjataan, näkee Airi Multanen omaishoitajuuden kuitenkin ennen kaikkea positiivisena asiana.

– Nyt olemme vielä päässeet kotisairaalan piiriin ja lääkäri ja hoitaja käy tarvittaessa kotona. Antaa myös turvaa, kun tietää, että voi aina soittaa sinne jos tulee jotain, Airi Multanen sanoo.

Hän on myös saanut omaishoitoyhdistykseltä vapaaehtoisen puhelinystävän, jonka kanssa voi soitella ja saada vertaistukea omaishoitajuudesta.

Myös Hannu Multanen on iloinen, että saa asua kotonaan.

– Se on hieno homma. Aina saa lämmintä ruokaa, hän hymyilee.

– Hannu on kiltti mies. On suuri oikeus kulkea rakkaansa rinnalla elämän viimeistä suoraa, Airi Multanen toteaa.