PAIMIO
1970-luvulla rakennettu yksitasoinen omakotitalo, jossa on valesokkeli ja kosteuskartoittajan toteama vesivahinko. Miltä kuulostaisi, kätelläänkö kaupat?
Todennäköisesti suurin osa asuntoa etsivistä kääntyisi kynnyksellä ja sanoisi ”ei kiitos”. Mutta nyt ei ollakaan kertomassa aivan tavallisten asunnonostajien tarinaa, sillä paimiolaiset Veera Määttänen ja Nico Salmiosalo sanovat etsineensä juuri edellä kuvatun kaltaista kohdetta 1,5 vuotta sitten, kun veri veti Turusta takaisin Paimioon.
– Meille oikeastaan tärkein kriteeri oli, että talon pitää olla sellainen, josta ei tarvitse säästää käytännössä mitään. Eli etsimme nimenomaan kohdetta, josta tietäisi heti, että kaikki olemassa oleva pitääkin purkaa ja tehdä uusiksi, kiteyttää Määttänen.
Pariskunta kätteli siis kaupat oitis, ja seuraavaksi Ahdintiellä alkoikin talven 2023–2024 kestänyt purkutyö. Kun Määttäselle ja Salmiosalolle oman tulevan kodin remontointi oli vapaa-ajan yhteinen harraste, etenivät työt siinä tahdissa kun muu elämä antoi myöden.
– Välillä oli hiljaisempia aikoja, ja välillä tehtiin lyhyessä ajassa enemmän. Varsinkin purkuvaiheessa tuli hetkittäin sellainen olo, että eteenkö tämä remontti ollenkaan, Määttänen naurahtaa.
Kolmas kierros toden sanoo?
Siinä mielessä Määttäsen ja Salmiosalon lähtötilanne asunnonostoon oli erilainen kuin monella muulla noin kolmekymppisellä pariskunnalla, että he eivät olleet niin sanotusti ensimmäistä kertaa täydellisen remontin edessä.
Kaksikko oli jo viitisen vuotta sitten remontoinut vähän vastaavan kohteen Turun Paattisissa itselleen, ja sen jälkeen he tekivät pinnat uusiksi myös Turussa kerrostalokolmiossa, jossa he asuivat aina tämän vuoden tammikuuhun asti.
Veri ja juuret vetivät kuitenkin Paimioon lähes kymmenen ”evakkovuoden” jälkeen.
– Aika moni nuoruuden kavereista oli saman siirtymän tehnyt jo aiemmin, ja me taidamme itse asiassa olla kaveriporukkamme viimeisiä, Määttänen naurahtaa.
– Paimio on tuttu paikka, hyvällä sijainnilla ja lisäksi ystävät ovat miltei kaikki lähellä. Siinä ne pääsyyt etsiä sopivaa kohdetta nimenomaan täältä, Salmiosalo kiteyttää.
Omien remonttikohteiden lisäksi Salmiosalo on tehnyt rakennusalan töitä toiminimellä viimeiset neljä vuotta.
– En ole kouluttautunut alalle, vaan oppinut tekemällä ja toki suorittanut kaikki vaadittavat sertifikaatit työn ohessa. Totta kai siitä on ollut apua, kun on tehnyt koteja itselleen. Enkä usko, että tämäkään vielä meidän loppuelämän koti on, vaikka nyt ei ihan heti olekaan mielessä seuraavan remonttikohteen etsintä, Salmiosalo hymyilee.
Vesivahinko yllätti iloisesti
Kun Ahdintiellä purkutyöt olivat keväällä 2024 valmiina, paljastui lopulta tiedossa ollut vesivahinkokin pelkoja pienemmäksi. Kosteudesta oli kärsinyt ainoastaan yksi talon nurkista ja pieni osa betonilattiaa.
– Jos miettii yllätyksiä mitä matkan varrella niin se on ainut. Ja sekin ainoastaan positiivinen sellainen, Salmiosalo sanoo.
Purkutöiden valmistuttua alkoi hiljalleen uuden pinnan pystyttäminen ja valaminen. Ulkona työt rajoittuivat viime vuonna salaojajärjestelmän kaivamiseen ja valesokkelin korjaamiseen. Sisällä puolestaan työt lähtivät kirjaimellisesti maaperästä uuden lattiavalun tekemisellä. Ja itse asiassa betoni jäi erikoisuutena myös lopulliseksi lattian pintamateriaaliksi.
– Tasoite tuli totta kai valun päälle, ja sen maalattiin Betolux-lattiamaalilla. Tämä on vähän tällainen kokeilu, miten betonilattia voisi toimia käytännössä. Voi olla, että se menee vielä uusiksi jos toteamme, ettei ratkaisu ollut oikea, Määttänen hymähtää.
Alkuperäinen huone- ja seinäjärjestys meni myös luonnollisesti uusiksi. Kahden makuuhuoneen talo muuttui kolmen makuuhuoneen taloksi, ja samalla vielä 50 vuotta sitten suosituista käytäväratkaisuista luovuttiin hyötyneliöiden kasvattamiseksi.
– Talossa oli kaksi aika isoa makuuhuonetta ja pitkä matka käytävää olohuoneesta ja eteisestä niiden luo. Käytävän osuutta lyhennettiin, jolloin saatiin lisätilaa eteiseen ja myös uusille makuuhuoneille. Näin melko pienestä 110-neliöisestä omakotitalosta saatiin aika kompakti ja tehokas kokonaisuus, Määttänen kertoo.
Selvä roolijako
Työnjako pariskunnalla on ollut alusta asti selvä. Salmiosalo kantaa päävastuun muutostöiden teknisestä toteuttamisesta, kun taas Määttänen suunnittelee ja visioi.
Kolmatta omaa kotia tehdessä oma silmä on jo harjaantunut sellaiseksi, ettei kokeiluja enää pelkää.
– Jos miettii muutosta eri remonttien välillä, niin värien ja eri materiaalien rohkea käyttö on lisääntynyt koti kodilta. Alkuun oli paljon valkoista, mutta nyt oikeastaan puhtaan valkoisen sävyä ei ole enää missään, Määttänen sanoo ja saa viereltään Salmiosalolta merkitsevän katseen:
– Joo, esimerkiksi tämä olohuoneen seinäkään ei ole täysin valkoinen, vaikka se saattaa äkkiseltään siltä näyttää. Se on aika moneen kertaan sävytetty, että saatiin haluttu lopputulos, hän naurahtaa.
Siinä mielessä pala vanhaa tulee säilymään, että jo 50 vuoden takaa peräisin oleva öljylämmitys tulee olemaan yksi talon lämmitysmuodoista jatkossakin. Se saanee ainoastaan rinnalle ilmavesilämpöpumpun.
– Jos kaukolämpöverkko jossain vaiheessa tulee lähemmäs tätä asuinaluetta, voisi siihen liittyminen kiinnostaa. Mutta toki jo nyt on tehty paljon muutoksia energiatehokkuuden parantamiseksi, ihan jo lähtien eristyksestä, ikkunoista ja ilmanvaihtojärjestelmän uusimisesta, Salmiosalo kertoo.
Keväällä ulkotöihin
Pikkuhiljaa loppusuoralla oleva sisäremontti jatkuu tulevana keväänä ja kesänä ulos, jossa piha on tarkoitus laittaa koreaksi uutta nurmikkoa, istutuksia ja kenties piharakennuksia myöden.
Moni saattaisi 1,5-vuotisen urakan päätteeksi kaivata ainakin yhden kesän hengähdystaukoa, mutta Määttäselle ja Salmiosalolle se ei näytä olevan tarpeen.
– Tämä on vähän kuin meidän yhteinen harrastus. Ei se sillä tavalla tunnu edes raskaalta, kun yhdessä tehdään yhteistä päämäärää kohti. Ja toki keväällä ja kesällä on ihan kivakin puuhastella ulkona, he tuumivat.
