Liikunnasta iloa ja sisältöä elämään – liikuntaneuvonta tukee ja ohjaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia

PAIMIO, SAUVO

Paimiossa ja Sauvossa polkaistiin käyntiin kuntien liikuntaneuvonta. Neuvonnan kohderyhmää ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat työikäiset ja työttömät. Toiveena on laajentaa kohderyhmää tulevaisuudessa myös muihin ikäryhmiin, kuten lapsiin, nuoriin, lapsiperheisiin ja ikääntyneisiin, Paimion liikunta- ja hyvinvointikoordinaattori Matleena Koskinen kertoo.

Tie liikuntaneuvontaan käy usein terveydenhuollon kautta. Elintapaneuvoja tai lääkäri voi ottaa potilaan kanssa puheeksi liikunnan määrän ja sitä kautta ohjata häntä eteenpäin liikuntaneuvojan pakeille. Liikuntaneuvonta ei kuitenkaan ole ketjun viimeinen lenkki, vaan tavoitteena on, että neuvonnan kautta asiakas ohjautuu liikunnan pariin joko yhdistyksen, Paimion opiston tai yksityisen palveluntuottajan luo tai aloittaa omatoimisen liikunnan.

Palvelun käyttöön ei kuitenkaan tarvita lääkärin lähetettä, vaan liikuntaneuvojaan voi olla yhteydessä itsekin.

– Kohonnut verenpaine voi esimerkiksi olla sellainen, jolloin tarvitaan elintapaohjausta ja neuvontaa. Silloin voi ottaa yhteyttä minuun ja pohditaan yhdessä, että millaista se liikuntaneuvonnan tarve on, liikuntaneuvoja Laura Westerholm sanoo.

Motivointia ja tukea

Liikuntaneuvojan puheille pääsee jatkossa Paimiossa kolmesti ja Sauvossa kerran kuussa. Paimiossa Westerholmin vastaanotto sijaitsee uimahalli Solinan vierestä löytyvästä Opiston olkkarista ja Sauvossa kokoonnutaan Sauvotalon yhdistystilaan Naakkalaan.

– Muutenhan jalkaudutaan asiakkaan toiveiden ja alkukartoitusten mukaan käytännön liikunnanohjaustyöhön. Se voi olla esimerkiksi kuntosali, uimahalli tai vaikka ulkona kävely, Westerholm selittää.

Prosessi aloitetaan kartoittamalla asiakkaan tilanne. Yleensä terveydenhuollon päässä tarpeelliset verikokeet ja testit on jo tehty, joten neuvonta aloitetaan selvittämällä toivotut tavoitteet. Alkukartoituksen jälkeen asiakkaan kanssa tehdään suunnitelma, jota aletaan toteuttaa. Westerholm korostaa, että neuvoa saa tulla kysymään, vaikka olisi joitain liikunnallisen toimintakyvyn rajoitteita. Tarkoituksena on aina löytää yksiköllisiä vaihtoehtoja.

– Tarkoituksena on motivoida, ohjata ja kannustaa sekä olla tukena siinä liikkumisen matkassa. Käymme lisäksi läpi unta ja palautumista, mitkä ovat tärkeitä jaksamisen vuoksi arjessa. Myös ravitsemusta sivutaan, Westerholm kertoo.

”Nyt pääsen vaikuttamaan sinne alkupäähän jo ennen vakavasti sairastumista.”

Iloa liikunnasta

Liikuntaneuvonta on yleensä pitempiaikainen prosessi, jossa on aikaa ja mahdollisuuksia tukea asiakasta elintapamuutokseen. Tavoitteena on, että liikunnasta saadaan oikeasti osa arkea ja elämää.

– Liikunnan ei todellakaan tarvitse olla kuntosalilla rehkimistä. Sen tulisi olla asiakkaalle juuri sellaista, mistä hän saa terveyden lisäksi iloa ja sisältöä elämään, Westerholm kuvailee.

Westerholm on uudesta toimestaan innostunut. Liikuntaneuvonnan ohella hän työskentelee sairaanhoitajana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Lisäksi hän on kouluttautunut liikunnanohjaajaksi ja personal traineriksi. Liikuntaneuvojan työssä koulutusten parhaat puolet on helppo yhdistää.

– Erikoissairaanhoidossa potilaat ovat jo sairastuneet. Nyt pääsen vaikuttamaan sinne alkupäähän jo ennen vakavasti sairastumista, Westerholm hymyilee.

Toinen kierros

Liikuntaneuvontaan on saatu hankerahaa Lounais-Suomen aluehallintavirastolta. Hanke kulkee nimellä Lipake Peimari 2.0. Hanke on saanut järjestysnumeron 2.0, sillä vastaavanlainen hanke on ollut käynnissä ennenkin. Koskinen kertoo, että vuosina 2016–2019 pyöritettiin alkuperäistä Lipake-hanketta, jonka tavoitteena oli saada liikuntaneuvonta osaksi terveyskeskuksen perustoimintaa samalla tavalla kuin päihteiden- ja tupakanvastainen työkin.

– Saimmekin sen silloin sinne, mutta se muuttui elintapaneuvonnaksi. Ja kun elintapaneuvonta käynnistyi, siitä jäi liikunnan osuus pois. Tämä on nyt uusi startti sille, että saadaan liikuntaneuvonta myös mukaan, Koskinen hymyilee.

Aikaisemman Lipake-hankkeen aikana oli käytössä passi, jossa oli ilmaisia kokeilukertoja eri liikuntapaikkoihin. Samanlainen on ideana toteuttaa nytkin. Koskinen ja Westerholm ovat kaavailleet mukaan yksityisiä palveluntarjoajia, Paimion opiston liikuntaryhmiä, sekä muun muassa Paimion liikuntaseuraa ja hiihtoputki Paippia. Lisäksi liikuntaneuvonnan asiakkailla on mahdollisuus hankkia BMI-liikuntakortti, joka on tarkoitettu henkilöille, joiden painoindeksi on 40 tai sen yli. Kortilla pääsee kuntosali Kolinaan ja uimahalli Solinaan edullisesti ja kertoja rajaamatta, 70 euron vuosimaksulla.

– Toivomme, että kortin myötä herää ajatus, että harrastaminen voi myös jotain maksaa, eikä kaiken tarvitse olla ilmaista. Liikuntaneuvonta itsessään ja liikuntaneuvonnan ryhmään osallistuminen on maksutonta toimintaa, Koskinen selittää.