Ooppera ”Keisarin Majakka” saa kantaesityksensä perjantaina Turun Sigyn-salissa. Yksi oopperan solisteista on paimiolaislähtöinen sopraano Mia Heikkinen. Hän syntyi vuonna 1980 Göteborgissa – Suomesta Ruotsiin suuntautuneen suuren muuttoaallon jälkimainingeissa.
Heikkinen kokee kuitenkin olevansa ”vahvasti paimiolaista alkuperää”.
– Vanhempani lähtivät Ruotsiin töiden perässä 60- ja 70-lukujen taitteessa. Vihdoin 1980-luvun alkupuolella molemmat löysivät työpaikan Suomesta. Onneksi juuri Paimiosta, Mia sanoo.
Siitä lähtien perhe oli paimiolainen. Mian isä on jo kuollut, mutta hänen äitinsä asuu yhä Oinilassa. Samassa talossa, josta nelisenkymmentä vuotta sitten tuli nuoren paluumuuttajaperheen koti.
– Kävin Paimiossa ala-asteen, yläasteen ja lukion. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelin musiikkiopistossa Turussa, mutta asuin yhä Paimiossa.
”Onpas sulla korkea ääni”
Kotipaikkakunta Paimio tarjosi Heikkiselle ensi kosketuksen tavoitteelliseen musiikin harrastamiseen.
– Aloitin oppilaana Outi Ollilan musiikkikoulussa. Myöhemmin jatkoin Paimion musiikkiopistossa. Siellä ensimmäinen laulunopettajani oli Paula Savela.
Tuohon aikaan Mia ei rohjennut vielä edes haaveilla ammattilaisurasta musiikin parissa. Kunnianhimoa koulun juhlissa taajaan esiintyvältä tytöltä ei kuitenkaan puuttunut. Ensimmäisellä Savelan tunnilla hän täräytti Yön kuningattaren aarian Mozartin oopperasta Taikahuilu.
Ikkunaruudut saattoivat hieman helistä.
”Onpas sulla korkea ääni”, sanoi hämmentynyt Savela.
– Niin tosiaan olikin. Mutta kuitenkin luonnollinen, hymyilee Mia muistolle.
Rakkaus musiikkiin virisi jo lapsuudenkodissa. Perheessä ei varsinaisesti harrastettu musiikkia, mutta musikaalisuutta oli sekä isän että äidin puolella.
– Laulu raikui muun muassa automatkoilla, Mia kertoo.
Tavoitteena tohtorinhattu
Tätä nykyä Mia Heikkinen on paitsi esiintyvä oopperalaulaja myös musiikin maisteri, tohtorikoulutettava, Sibelius-Akatemian tutkija ja laulupedagogi. Tavoitteena on tohtorinhattu parin, kolmen vuoden kuluessa. Taiteellisessa tohtorintyössään Heikkinen tutkii improvisaatiota klassisessa laulumusiikissa.
Heti Keisarin Majakan esitysten jälkeen hän on lähdössä reiluksi kahdeksi kuukaudeksi Malmön koillispuolella sijaitsevaan Lundin yliopistoon jatkamaan tutkimustyötään.
– Tulen työskentelemään myös Malmön musiikkikorkeakoulussa.
Varsinainen koti on Espoossa, mutta Paimio ei missään nimessä haihdu unholaan.
– Paimiossa asuvaa äitiäni ja Piikkiössä asuvaa veljeä perheineen tapaan säännöllisesti. Hieno muisto syntyi hiljattain myös lukioaikaisten luokkakavereiden tapaamisesta. Oli ihanaa kuulla, mitä elämä on tuonut kullekin tullessaan.
Improvisointia? Jaa, en kyllä osaa…
Improvisointikyky ei ole perinteisesti kuulunut oopperalaulajalta vaadittaviin perustaitoihin, mutta nyt esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa improvisaatio on kahden opintopisteen arvoinen pakollinen kurssi laulajille.
– Suhtauduin itsekin ensin niin, että hyi, en tykkää ollenkaan, mutta mielipiteeni muuttui nopeasti. Improvisaatio on minulle aika luontaista, joten Impro-ryhmässä olen ollut mukana jo kaksikymmentä vuotta. Se on antanut vapautta sekä laulamiseen että näyttelijäntyöhön, Heikkinen kertoo.
Klassisen musiikin piirissä improilu koetaan joskus hieman pelottavaksikin asiaksi.
– Kyllä, onhan kyseessä varsin kurinalainen musiikinlaji, jossa mennään nuotin mukaan ja pyritään eroon kaikista virheistä. Monen ensireaktio on, että kiinnostaa, vaikka en kyllä yhtään osaa. Mutta varsin pian saattaa jo osatakin, kannustaa Mia, joka yhdistelee mielellään improa esimerkiksi koomiseen oopperaan.
Fokuksessa on totta kai oopperalaulajan perustyö kokonaisuudessaan. Viime kesänä Heikkinen teki ison pääroolin kehutussa Tove Teuvalla -oopperassa, jossa hän esitti Tove Janssonia.
KANTAESITYS
Turun Sigyn-salissa kantaesitetään tänään perjantaina ooppera Keisarin Majakka. Se pohjautuu paitsi tositapahtumiin myös saaristolaisten keskuudessa kulkeneeseen romanttiseen tarinaan ajalta, jolloin Selkämerellä sijaitseva Isokarin majakkaa rakennettiin.
Vuoteen 1830 sijoittuvan oopperan on säveltänyt Pauliina Isomäki ja käsikirjoittanut historiallisista romaaneistaan tunnettu Leena Parkkinen.
Ruhtinaita, kaksintaisteluja ja yksinäinen saari. Siinä oivallinen asetelma merellisen Varsinais-Suomen uutuusoopperalle.
– Keisarin majakka sijoittuu hetkeen, jolloin uusi aika valistuksen aatteineen saapui Suomeen, joka oli yhä vailla kansallista identiteettiä. Ooppera kertoo vallasta, mutta myös syväinhimillisistä tunteista. Perhesuhteista, rakkaudesta ja velvollisuuksien aiheuttamista ristiriidoista, luonnehtii Parkkinen Keisarin Majakka -oopperan mediatiedotteessa.
Majakat olivat aikansa suurprojekteja. Ne toivat saaristoon paitsi valoa ja vaurautta myös tulevaisuudenuskoa.
– Kirjailijana minua viehättävät siirtymäkohdat. Kun maailma on muuttumassa, mutta kyseistä aikaa elävät ihmiset eivät sitä vielä tiedä.
Kielimuurit ylitetään – kuten aikoinaan
Keisarin Majakka -oopperan kaksikielisyys – suomi ja ruotsi – heijastelee Uudenkaupungin saariston historiallisia kieliolosuhteita. Teoksen yhtenä tavoitteena on korostaa, että kielimuurit voidaan ylittää yhteistyöllä ja ymmärryksellä.
Oopperan työryhmä koostuu alan huippuosaajista. Solisteina loistavat Lappeenrannan laulukilpailun finalisti Johannes Pessi, Mia Heikkinen, Jere Hölttä, Pia Pajala ja Niklas Spångberg. Lisäksi mukana ovat kuoro ja orkesteri.
Kapellimestarina on Marko Autio. Ohjauksesta ja lavastussuunnittelusta vastaa Isa Kortekangas, joka tekee esityksen myötä oopperaohjaus-debyyttinsä ammattilais-produktiossa.
Täysimittaisen oopperan tuottaminen on Fyrgruppen-ryhmän iso voimainponnistus. Säveltäjä Isomäen ja kirjailija Parkkisen lisäksi ryhmään kuuluu tuottaja Kristina Vahvaselkä.
Esityksiä on yhteensä viisi – viimeisin niistä lauantaina 5. huhtikuuta.
