PAIMIO
– Tällä viikolla olemme käyneet vielä muutamia asioita läpi Nina-Marin kanssa, mutta olen ollut jo selkeästi takavasemmalla. Hän on nyt kaupunginjohtaja. Virallisesti viimeinen työpäiväni oli tämän viikon maanantai. Kesälomani alkaa ensi viikon alusta. Sen kautta siirryn eläkkeelle 1. kesäkuuta.
Näin kertoo keväisille lomalaitumille tänään perjantaina suuntaava Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki. Häntä ei huolestuta lainkaan se, että kalenteri – joka on monesti ollut aamusta iltaan täysi – onkin kohtapuoliin lähes tyhjä.
– Arki muuttuu. Ja on syytäkin muuttua, sanoo Jussinmäki hyväntuulisin äänenpainoin.
– Tuntuu rentouttavalta ajatella, että ensi kesänä ei tarvitse enää miettiä, paljonko on lomaa jäljellä.
Asiallista debattia
Kaupunginjohtajan työ on ollut tiivistahtista ja siten ajoittain myös raskasta. Jatkuvasta kiireestä huolimatta kyseinen posti on ollut Jussinmäelle mieluisa.
– Olen viihtynyt Paimiossa ensimmäisestä työpäivästäni saakka. Ja vaikka vuodet eivät ole olleet veljeksiä, on Paimio kohdellut kaupunginjohtajaansa hyvin. Vaikeinakin aikoina, joita oli vuoden 2010 molemmin puolin. Tuolloin veroprosenttia jouduttiin korottamaan neljänä vuonna peräkkäin.
Vaikeuksista kuitenkin selvittiin ilman isompia haavereita. Nykyisin Paimio tunnetaan – jopa melko laajalti – hyvistä palveluistaan ja vetovoimastaan.
Jotta tähän on päästy, on kaupungintalolla tarvittu hyvää ja motivoitunutta tiimi-työskentelyä.
– Paimio on tarjonnut minulle haastavan ja mielenkiintoisen työn, mutta myös osaavan ja ammattitaitoisen työyhteisön, Jussinmäki toteaa.
– Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa on niin ikään ollut rakentavaa ja palkitsevaa.
Eläkkeelle siirtyvä kaupunginjohtaja kokee, että myös debatti on ollut Paimiossa asiallista.
– Sellaista kuin aikuisten ihmisten välisen keskustelun tuleekin olla.
Tilat ja välineet kuntoon
Jokaisella kunnalla on ajoittain ”korjausvelkaa”. Paimiossa siitä on pyritty pääsemään eroon nopeasti.
Niinpä Jussinmäki ei talousarvioehdotuksia laatiessaan ole laittanut päätä pensaaseen, vaan on tarpeen vaatiessa esittänyt budjettiin ja suunnitelmavuosille varsin mittaviakin rakennushankkeita. Koskien esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja.
Se ei aina ole ollut kaikkien mieleen, mutta isotkin rakennushankkeet on lopulta hyväksytty varsin laajan yksimielisyyden vallitessa. Siitäkin huolimatta, että toisessa vaakakupissa on saattanut olla esimerkiksi tuloveroprosentin korottaminen.
– Terveet rakennukset henkilökunnalle, oppilaille, lapsille ja vanhuksille. Asianmukaiset tilat ja välineet. Ne ovat tärkeä osa hyviä ja monipuolisia palveluja.
– Huono kello kuuluu kauas, tuumii Jussinmäki ja näkee, että Paimion kaupungin imago on kohentunut tällä vuosituhannella merkittävästikin.
Hänen arvionsa on, että Paimiolla on jatkossakin ”hyvä vetovoima ja vielä parempi pitovoima”.
Kaksi viime vuosien tärkeää taikasanaa ovat olleet Föli ja liikuntahalli. Paimion kaupungin vapaa-ajan tarjonnassa liikuntahalli on ollut viimeinen puuttuva palanen. Mutta nyt halli kohoaa hyvää vauhtia Urheilupuistoon.
– Minulla on vahva usko siihen, että Paimio tulee menestymään jatkossakin. Mutta se vaatii paljon työtä ja jatkuvaa tarkkaa taloudenpitoa, väistyvä kaupunginjohtaja toteaa.
Laaja kaari vuodesta 2005
Kunnissa prosessit ja projektit ovat hitaita. Niinpä kunnalle on yleensä eduksi, jos organisaation ylin viranhaltija on tehtävässään pitkäjänteinen ja pitkäaikainen.
Jari Jussinmäki on tehnyt Paimiossa pitkän ja laajan kaaren.
– Aloitin Paimiossa 10. tammikuuta vuonna 2005. Kaksikymmentä vuotta tuli täyteen alkutalvesta.
Se on noin puolet hänen työurastaan.
Ennen Paimioon tuloaan Jussinmäki ehti työskennellä runsaat kuusi vuotta Sauvon kunnanjohtajana. Hyvät muistot sieltäkin.
Nuoruusvuosinaan – opintojen lomassa ja jälkeen – hän teki töitä erilaisilla vakansseilla kotipaikkakunnallaan Lapualla sekä Enonkosken ja Pattijoen kunnissa. Työuralle mahtuu myös noin vuoden mittainen pesti Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD-Centerissä.
– Olen viihtynyt kaikissa työpaikoissani. Toki välillä työ on vaatinut kykyä sietää painetta ja stressiä.
– Jo Lapualla kesätyöntekijänä, ja myöhemmin viransijaisena, alkoi siintää ajatus työurasta kunta-alalla. Kun Lapuan kaupungin talousarviota ryhdyttiin laatimaan vuodelle 1985, niin muistan sen jo innostaneenkin aika lailla.
Pian kunta-alan isot haasteet – ja Varsinais-Suomi – alkoivat kutsua enemmän kuin Lapuan laajat lakeudet.
Hellanmaan poikia
Jari Jussinmäki syntyi Lapuan Hellanmaassa likimain 65 sitten. Kotina oli pienehkö maatila, jonka päivittäisiin töihin Jari osallistui mielellään jo lapsena.
Lukuhalujakin oli. Ennen armeijaa hän ehti pyrkiä Tampereen yliopistoon opiskelemaan kansantaloustiedettä.
Kun tieto sisäänpääsystä tuli Turun Heikkilän kasarmille, ei hän meinannut uskoa sitä todeksi.
Yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 1988. Ensimmäinen vakituinen työpaikka oli Savonlinnan kupeessa sijaitsevan pienen Enonkosken kunnansihteerin vakanssi.
– Se ei ollut jättiorganisaatio, mutta Saimaan rannat olivat upeita. Enonkoskella asuttiin susiparina vaimoni Sailan kanssa, Jussinmäki muistelee.
– Hän on jaksanut kulkea mukana.
Pian alkoi perhekin kasvaa.
– Kun tultiin Pattijoen kautta Sauvoon vuoden -97 marraskuun alussa, meillä oli nelihenkinen perhe. Pois muutettaessa henkilöluku oli kasvanut viiteen.
– Tammikuussa 2007 ostettiin Paimiosta omakotitalo. Ensimmäisten Paimion työvuosieni aikana koti oli vielä Sauvossa.
Kun on ollut pitkään toiminnan mies, niin pelottaako vaihtaminen hienoiselle tyhjäkäynnille?
– Ei pelota. Saan kyllä aikani kulumaan. Mökkeily on aina mukavaa, ja suuri onni on se, että lapset ja lastenlapset ovat lähietäisyydellä, Jari-paappa funteeraa.
Vaikuttamisen nälkääkin on yhä. Jopa siinä määrin, että Jussinmäki pyrkii keskustapuolueen listalta Varhan aluevaltuustoon.
– Tämä on ensimmäinen kerta kun olen ehdolla missään julkisessa vaalissa. Päätös syntyi kohtalaisen pitkän harkinnan jälkeen, mutta kyllä minulla intoa on. Paljonkin.
