Jukola vielä kerran? – pyöreitä vuosia juhliva suunnistusseura Paimion Rasti suuntaa katseet tulevaan

PAIMIO

Paimiossa riittää tänä vuonna juhlavuottaan viettäviä. Yksi pyöreitä vuosia täyttävä taho on suunnistusseura Paimion Rasti, joka juhlii nelikymmenvuotista taivaltaan. Juhlavuotta on tarkoitus viettää erilaisten tapahtumien, kuten syksyllä järjestettävän juhlagaalan merkeissä, mutta tärkeintä on pitää huolta seuran perusajatuksesta.

– Nyt voi pysähtyä miettimään, miksi tällainen seura on olemassa. Haluamme tarjota kuntalaisille ja ympäristön ihmisille mahdollisuuden liikkua ja harrastaa suunnistusta omalla tavallaan, pohtii seuran puheenjohtaja Pertti Arola.

Seura-aktiivi Klaus Haanpää kertoo, että tarkoitus on myös koota pientä historiikkia seuran polusta 80-luvulta tähän päivään.

– Seuralla on ollut hieno taival aivan sieltä Paimion Urheilijoista asti. Parit Jukolat on mahtuneet matkalle ja tietysti huippusuunnistuksen huippuvuodet 2015 jälkeen, Haanpää luettelee.

Puitteet kunnossa

Paimio on jo pitkään niittänyt mainetta suunnistuskaupunkina, ja Jukolan 1993 nimikkotuulipukua on kutsuttu leikkimielisesti Paimion kansallispuvuksi. Miten siihen on päädytty?

– Tekijät ja maastot, Arola summaa nopeasti.

– Meillä on hyvin sitoutuneita ja taitavia tekijöitä ollut kautta vuosikymmenten. He ovat kehittäneet ja pitäneet vireillä toimintaa. Ja sitten ehdottomasti monipuoliset, hyvät maastot on se toinen juttu. Jos kaupungin keskustasta on kahteen eri suuntaan suunnistettu Jukolan viesti, niin silloin pitää olla aika hyvät puitteet, hän jatkaa ja naurahtaa.

– Seuratoiminta on ollut tietynlaisessa murroksessa sen jälkeen, kun vanhempi, hyvin talkoo-aatteellinen sukupolvi on jättäytynyt taakse. Olemme kuitenkin löytäneet heidän tilalleen uusia ihmisiä, jotka ovat omistautuneet viemään seuratoimintaa eteenpäin myös jatkossa. Se ei ole mikään itsestään selvyys nyky-yhteiskunnassa, Haanpää lisää.

Mikä sitten on Paimion Rastin salaisuus? Millä seura on saanut pidettyä kiinni aktiivisista seuratoimijoista, kun niin moni muu urheiluseura kipuilee vapaaehtoisten puutteesta?

Haanpää hakee selitystä vanhemmilta verenperintönä saadusta innostuksesta.

– Se ehkä selittyy sillä, että laji on vähän erilainen, jos verrataan perinteisempiin, kuten vaikka jalkapalloon tai jääkiekkoon. Suunnistus on aika usein koko perheen laji, hän kuvailee.

Arola nostaa esiin erilaisen kilpailukulttuurin. Muissa lajeissa suurimmat kilpailuikäluokat tuskin ovat 60–70-vuotiaiden joukossa.

– Suunnistuksessa on myös kuntorastit, ja siellä mennään hyvin monenlaisella taustalla, vauhdilla ja taidolla. Se sama kantaa myös kilpailuihin ja tuo vähän lisäpotkua tekemiseen. Se on tapa haastaa itseään, Arola sanoo.

Jukola haaveissa

Jukolan viesti on maailman suurin viestisuunnistustapahtuma, joka järjestetään vuosittain eri puolella Suomea. Paimiossa sitä on päästy viettämään kolmesti: vuosina 1972, 1993 ja 2015. Kahtena viimeisenä kertana järjestäjänä on toiminut Paimion Rasti. Parhaillaan haetaan järjestäjiä vuosien 2031 ja 2032 kisoille. Olisiko Paimion Rastilla kiinnostusta ottaa koppi kilpailuista kolmannen kerran?

– Mitään ei ole haettu eikä päätetty, mutta jos miettii suunnistusseuran toimintaa pitkällä aikavälillä, tietyin ajanjaksoin täytyy järjestää isompi kisa, mikä turvaa tulevaisuutta tekijöiden ja talouden saralla, Haanpää pohtii.

Tämän vuoden Jukola järjestetään Mikkelissä, jossa on kilpailtu viimeksi vuonna 2009 eli 16 vuotta sitten. Sama määrä vuosia tulee kuluneeksi Paimion viimeisimmästä Jukolasta vuonna 2031.

– Se voisi olla tietynlainen sykli pyöräyttää tämä taas uuden kerran läpi. Toki se vaatii toteutuessaan seurayhteistyötä ja varmasti sellaisesta tullaan neuvottelemaan. Puheita kyllä on, mutta ei mitään konkreettista. Toiveita ja haaveita, Haanpää hymyilee.

Kansainvälisen suunnistuskilpailun pyörittämiseen eivät riitä rahkeet ihan jokaisella suunnistusseuralla. Haanpää kertoo, että kisajärjestäjiä raakataan kovalla kädellä. Paimion Rastin meriittilistalta löytyvät esimerkiksi viime kesänä järjestetyt suunnistuksen veteraanien MM-kilpailut, jotka kokosivat Turun seudulle viitisen tuhatta osallistujaa.

– Sen suurempaa kilpailua ei pysty enää Suomessa järjestämään, muuta kuin sitten Jukolan, Haanpää sanoo.