Turun Tuomiokirkon Mustakirja on Suomen keskiajan historian tärkein lähdeteos. Kyseiseen kopiokirjaan on koottu jäljennöksiä lähinnä Turun tuomiokirkkoon ja sen omistamiin tiloihin liittyvistä asiakirjoista. Asiakirjat ovat vuosilta 1229-1515 ja niitä on 727 kappaletta.
Vanhimpien seurakuntien luettelon mukaan Varsinais-Suomessa on 7 seurakuntaa, joista löytyy maininta Paimiota varhaisemmalta ajalta. Keskiajan lopussa Suomessa oli noin sata kirkkopitäjää, eli seurakuntaa, joista Varsinais-Suomessa oli 26. Luettelon mukaan Varsinais-Suomen kahdeksan vanhinta ovat: Maaria 1160, Turku 1229, Nousiainen 1232, Masku 1234, Uskela 1300, Raisio 1306, Kaarina 1309 ja Paimio 1325. Luennoidessaan keväällä 2009 Paimiossa professori Markus Hiekkanen mullisti täysin aikaisemmat käsitykset Paimion seurakunnan alkuvaiheista.
Aikaisemmin uskottiin, että Paimion ensimmäinen kristillinen kirkonpaikka on Kivinenällä, Pyhän Jaakobin kirkon vaiheilla. Löysihän maisteri Onni Silkkiläkin Kivinenältä kasveja, joiden esiintyminen antoi viitteitä paikalla varhain olleesta toiminnasta. Hiekkanen perusteli omiin vastaavia kirkkopaikkoja koskeviin tutkimuksiinsa vedoten, että pitäjän eteläosan talolliset olivat perustaneet kappelin ehkä 1400- tai vasta 1500-luvulla. Jaakobista oli tarkoitus muodostaa oma seurakunta, mikä ei toteutunut, mutta perinne jätti kirkon elämään.
Hiekkasen mukaan Paimion seurakuntakirkko oli alusta asti Räpälässä ja siellä ehti olla pari puukirkkopolvea. Käsitystä, että Paimion nykyinen Pyhän Mikaelin kirkko on aikajärjestyksessä Paimion kolmas seurakuntakirkko, hän ei kumonnut. Oinilan Kirkkokankaretta ei ole koskaan tutkittu. Oinilan kirkon Hiekkanen arvioi kuuluvan lähetyskauden niin sanottuihin pienkirkkoihin, joita oli ennen kuin varsinaiset kirkkopitäjät muotoutuivat.
Paimion kirkkoherra mainitaan nimeltä ensi kerran 1340 ja 1346. Nykyinen kirkkoherra Miika Rosendahl on 43:s viran nimeltä tunnettu haltija. Vuosina 1689-1843 Paimio oli akatemian palkkapitäjänä, jolloin Paimiossa olivat akatemian määräämät professorikirkkoherrat. Paimio itsenäistyi akatemian alaisuudesta 1843, ja on siitä alkaen saanut valita kirkoherransa itsenäisesti. Paimion rovastikunta perustettiin 1966, joskin sen alue on jälkeen kokenut monia muutoksia seurakuntaliitosten myötä.
Kaupunki-nimikkeen muututtua kuntalaissa enemmänkin titteliksi, se otettiin Paimiossa käyttöön vuoden 1997 alusta.
Arimo Lähdeniitty
Kirjoittaja on paimiolainen
kotiseutuhistorian harrastaja.
