”Jos haluat laihtua, syö vähemmän ja liiku enemmän”. Tämän neuvon on varmasti jokainen kuullut. Laihtuminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, selitti psykologi Taija Wilenius luennollaan, joka järjestettiin Sauvon Seuralan Hyvinvointi-illassa keskiviikkona.
– Syömisen psykologiaa on alettu tutkia vasta viime vuosikymmeninä, minkä vuoksi edelleen terveydenhuollon ammattilaisetkin saattavat nähdä laihduttamisen vain tahdonvoimaisena asiana.
Wilenius on paitsi psykologi, myös kognitiivinen psykoterapeutti, kehopsykoterapeutti ja mindfulnessohjaaja. Hän on ollut perustamassa moniammatillista painonhallintaklinikkaa Turkuun ja työskentelee sekä yksityisvastaanotollaan että Turun yliopiston psykologian opettajana.
Wilenius on myös kirjoittanut viime vuoden lopulla julkaistun teoksen ”Paino mielessä. Oivalluksia syömisen psykologiasta”.
Tietoista syömistä
Wilenius kertoo, että syömisen säätely on riippuvainen kolmesta asiasta: Ihmisen sisäistämistä ajatusmalleista, tunteista sekä kehon omista säätelymekanismeista. Lisäksi usein syödään autopilotilla miettimättä esimerkiksi ruuan makua tai kehon kylläisyysviestejä.
– Kaiken avain on tietoinen syöminen. Kannattaa syödessä keskittyä vain syömiseen ja miettiä, mitä minussa tapahtuu juuri nyt. Jos huomaa haitallisia ajatusmalleja, niitä kannattaa muuttaa. Esimerkiksi tietyistä ruuista voi tulla syyllisyyden tunteita. Voi miettiä, syökö nälkäänsä, vai onko kyse tunnesyömisestä ja kuulostella, millainen olo mistäkin ruuasta tulee.
Ensimmäinen Wileniuksen neuvo on siis tietoisempi syöminen ja rauhoittuminen ruuan äärelle. Toisena hän kehottaa lopettamaan liian rajoittavat laihdutuskuurit.
– Kun keho saa liian vähän energiaa, kehon säätelyjärjestelmät suojaavat painoa putoamasta, jolloin aineenvaihdunta hidastuu ja nälkäviestit voimistuvat. Rajoittava syöminen voi sotkea kehon viestiliikenteen jopa vuosiksi. Tätä ei tiedetty vielä parikymmentä vuotta sitten ja monella voi ollakin pitkä dieettihistoria takanaan, Wilenius sanoo.
Keskity sisäiseen puheeseen
Syömisen säätelyyn liittyvillä sisäisillä ajatusmalleilla Wilenius tarkoittaa omaa sisäistä kriitikkoa sekä uskomuksia, joita painonhallintaan liittyen monella on. Wilenius kertoo tutkimuksesta, joka käy esimerkkinä siitä, miten uskomukset voivat vaikuttaa.
– Tutkimuksessa ihmiset jaettiin kahteen ryhmään ja toiselle kerrottiin, että heillä on geeni, joka altistaa lihavuudelle ja toiseen ryhmään kuuluvilla on geeni, joka erittää hyvin nälkäviestejä välittävää suolistohormonia. Ihmiset oli jaettu satunnaisesti näihin ryhmiin, välittämättä mitkä geenit heillä todellisuudessa oli. Kävi niin, että heille, joille oli kerrottu ”huonosta” geenistä, heidän hapenottokykynsä heikkeni.
Näin ollen, Wilenius tähdentää, itseensä kohdistetut moitteet voivat toimia itseään toteuttavina ennusteina.
– Sillä on suuri vaikutus, mitä uskotaan itsestämme. Kannattaa siis pysähtyä ja tunnistaa haitallinen puhe. Ja kysyä, että puhuisinko ystävälleni samalla tavalla kuin puhun itselleni?
Stressi ja unenpuute altistavat painonnousulle
Myös tunteet vaikuttavat syömisen säätelyyn.
– Tietenkin kaikki ihmiset saavat nautintoa syömisestä ja sehän on välillä ihan parasta rentoutumista. Ongelmasta on kyse silloin jos syöminen on ainoa ja toistuva keino käsitellä tunteita. Taustalla voi olla tunnesäätelyn ongelmia jo lapsuudesta, jos esimerkiksi ikäviä tunteita on tukahdutettu herkuilla.
Stressi, unenpuute ja hormonitoiminta voivat myös olla isossa roolissa painonpudotuksessa.
– Stressi erittää kortisolia, mikä taas aiheuttaa ruokahalun kasvamista. Lisäksi stressi vaikuttaa toiminnanohjaukseen. Painonhallinnassa ei kannata lähteä liikkeelle kalorien laskemisesta, vaan ihan ensiksi kiinnittää huomiota riittävään uneen ja palautumiseen. Sen jälkeen kannattaa pysähtyä ja rauhoittua ruuan äärelle ja pohtia omaa kehotietoisuuttaan, Wilenius päättää.
Varhan maksuttomia elintapoihin liittyviä palveluita kävi hyvinvointi-illassa esittelemässä Satu Revonsuo. Hän vinkkasi Varhan Omaolo-sovelluksesta, jonka kautta voi kysymysten perusteella tehdä itselleen terveystarkastuksen.Hyvinvointialueen maksuton elintapaohjaus alkaa puolestaan Sauvossa ja Paimiossa vielä tämän kevään aikana.
Jos taas unen kanssa on ongelmia, Varhalla on lääkkeetöntä ”unikoulua” aikuisille. Tähän hakeudutaan terveyskeskuksen kautta.
Paimion ja Sauvon yhteisenä liikuntaneuvojana aloitti hiljattain Laura Westerholm. Hän kertoo, että liikuntaneuvonta on aina yksilöllistä ja pidempi prosessi, joka voi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Liikuntaohjaukseen voi hakeutua terveyskeskuksen kautta tai suoraan ottamalla yhteyttä: liikuntaneuvoja@paimio.fi.
