
PAIMIO
Neljätoistavuotias Lumi Nolan on istunut Paimion kaupungintalon edustalla osoittamassa mieltään ilmaston puolesta joka perjantai elokuun alusta lähtien. Vajaan vuoden kestäneen mielenilmauksen aikana ei Nolanin mukaan ole tapahtunut paljoakaan. Suurin muutos on tapahtunut osallistujien määrässä: nykyisin Nolanin ei tarvitse enää istua mielenosoituksessaan yksin.
– Nyt on aika vakiintunut ryhmä, eli samat ihmiset tulevat ja välillä tulee joku muu. Kauhean montaa kertaa ei ole tarvinnut ihan yksin olla, hän sanoo.
Haastattelupäivänä Nolanin seuraksi on saapunut hänen isänsä Darin Nolan sekä Paimioon reilu vuosi sitten muuttanut Antti Honkasalo. Kumpikin kuuluu Nolanin vakioseurueeseen. Honkasalolla on Nolanin edustaman Fridays for Future -ilmastolakon lisäksi mukana oma kannanotto ilmaston ja luonnon puolesta. Hän suunnittelee keräävänsä allekirjoituksia Planeetan puolesta -julistukselleen seuraavien eduskuntavaalien aikana.
– Tarkoituksena on nostaa ympäristönsuojelun arvoa merkittävästi. Ideana on kerätä etenkin kansanedustajaehdokkailta allekirjoituksia julistuksen puolesta. Julistus jakaa ehdokkaat niihin, jotka ottavat ympäristönsuojelun vakavasti ja niihin, jotka eivät. Tämä toivottavasti vaikuttaa äänestäjiin ja allekirjoittaneet ehdokkaat saavat merkittävästi enemmän ääniä, Honkasalo selittää.

Toiveena keskusteluyhteys
Lumi Nolan toivoo, että kaupungin päättäjät tulisivat keskustelemaan hänen kanssaan. Toistaiseksi ainoastaan muutama vihreiden valtuutettu on käynyt paikalla. Myös Paimion entinen kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki kävi huomioimassa nuoren mielenosoittajan, vaikka sen suurempaa ajatustenvaihtoa ei käytykään. Nolan mainitsee, että keskustelisi mieluusti myös nykyisen kaupunginjohtajan, Nina-Mari Turpelan kanssa.
Nolan muistuttaa, että meillä kaikilla on velvollisuus tehdä asioita yhteisen hyvän eteen. Pohjoisena hyvinvointivaltiona Suomella on siihen hyvät mahdollisuudet.
– Meillä on suhteellisen hyvä taloustilanne, jos vertaa joihinkin muihin köyhempiin valtioihin. Meillä on velvollisuus pitää huoli siitä, että nekin saavat tulevaisuudessa mahdollisuuden hyvinvointivaltioon, Nolan sanoo.
Hänen mukaansa hyvinvointivaltio on avain vihreämpiin valintoihin. Kun ei tarvitse taistella olemassaolosta, voi tehdä satsauksia tulevaan. Valtiotasolla se tarkoittaa kuitenkin yhteistä tahtotilaa.
– Moni ajattelee tai toivoo, että valtio tekee hyviä päätöksiä. Ainakaan tällä hetkellä se ei mitenkään edistä Suomen pääsemistä hiilineutraaliin tavoitteeseen tai Pariisin ilmastosopimukseen, vaan pikemminkin heikentää sitä, Nolan lataa.
Sää ja ilmasto eivät ole sama asia
Ihmisten puheissa sekoittuvat usein sää ja ilmasto. Nolan haluaisi ihmisten muistavan, että kyse ei ole samasta asiasta. Säällä tarkoitetaan ilmakehän hetkellistä tilaa, eli sitä, mitä näet, kun katsot ulos ikkunasta. Ilmasto taas kuvaa sään yleispiirteistä luonnetta ja vaihtelua pitkällä aikavälillä ja tietyllä alueella. Yksittäisten sääilmiöiden perusteella ei siis voi tehdä johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta tai sen vaikutuksista.
– Aika helposti ajatellaan, että Suomessa tai jopa vielä jossain kylmemmillä seuduilla on kiva, kun tulee lämmin kesä. Mutta silloin ei tule vain lämmin kesä, vaan siitä tulee lämmin ja kuiva, tulee pyörremyrskyjä ja muita sään ääri-ilmiöitä, jotka eivät todellakaan ole kivoja. Se on jo nähtävissä trooppisilla alueilla, Nolan muistuttaa.
Säällä ei ole vaikutusta siihen, istuuko Nolan ilmastolakossa vai ei. Tulevana kesänä hänen henkilökohtaiseen osallistumiseen saattaa tulla pieni tauko, mutta aatetta ei unohdeta.
– En ole ihan varma vielä istunko täällä joka viikko kesällä. Mutta yritän saada jonkun tänne joka viikko, Nolan pohtii tulevaa.
Kunnallislehti uutisoi Nolanin ilmastolakosta ensimmäisen kerran elokuussa 2024.
Fridays for Future
Fridays for Future eli koululakko ilmaston puolesta -ilmiö sai alkunsa vuonna 2015, kun kymmenet tuhannet koululaiset jäivät pois kouluista ilmastolakon merkeissä Pariisin ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä. Lakkoilu nousi maailmanlaajuiseen tietoisuuteen ruotsalaisen Greta Thunbergin myötä neljä vuotta myöhemmin, jolloin lakkoihin osallistui miljoonia koululaisia ympäri maailmaa ja myös Suomessa.