Jos epäily oli pala palalta varissut jo aiemmin kuluvan vuoden aikana sitä mukaa, mitä enemmän tulevasta produktiosta on saanut vihiä, hälvenivät viimeisetkin huolenrippeet maanantaina Paimiosalissa pidetyn luennon ja sitä seuranneen keskustelutilaisuuden jälkeen. Tässähän on itse asiassa ainekset menestystarinaan, joka herättää huomiota huomattavasti laajemminkin kuin Peimarinlahden rannoilla.
Monestakin syystä. Ensinnäkin aihe on sellainen, mistä on hiiskuttu melko lailla vähän missään päin Suomea. Kuten Paimiosalissakin paikalla olleet asiantuntijat kertoivat, ei internointileirien tapahtumia, oloja ja elämää ole dokumentoitu kuin hyvin sattumanvaraisesti. On siis takuuvarmaa, että Paimion kesäteatterissa ollaan sellaisen aiheen päällä, joka tulee olemaan uutta ja avartavaa jokaiselle tulevan kesän katsojalle.
Toiseksi Paimiosalissa keskustelua seuratessa paljastui myös nopeasti se palo, millä Paimion teatteri on lähtenyt juhlavuoden musikaalinäytelmää valmistelemaan. Siinä missä ohjaaja ja käsikirjoittaja Pekka Saaristo toi sekä mittavaa paikallis-, mutta myös internointileirituntemustaan esille, oli paikalla myös lukuisia runsaan kuukauden päästä ensi-iltansa saavan Leiri N:o 5:n näyttelijöitä. Osa teatteriväestä tenttasi paikalla olleita asiantuntijoita ja myös internointileireillä olleita, ja tuo kiinnostus sekä perehtyneisyys aihetta kohtaan tulee taatusti näkymään myös Museomäellä tulevana suvena.
Leiri N:o 5:llä on tärkeä rooli myös siinä, että 80 vuotta vaiettu historia tulee vihdoin kuulluksi ja nähdyksi mahdollisimman laajalti. Kuten lapsena leirille äitinsä ja sisarusten kanssa joutunut Paul Betcke Paimiosalin yleisölle sanoi, eivät internoidut odota minkäänlaista korvausta tai ylimääräistä huomiota vuosikymmenten takaisille asioille. Heille riittäisi teoista se, joka ei vaadi paljoa, mutta merkitsisi valtavasti; anteeksipyyntö. Sellaiselle teolle tarjotaan nyt estradi Museomäellä kaikkiaan 22 esityskertana kesäkuun lopulta heinäkuun lopulle asti.
Nyt pallo on Tasavallan presidentin kanslian käsissä.
