Tämän pääkirjoituksen kirjoittamisen aikaan eletään monessa perheessä jännittäviä aikoja. Kevään ylioppilaiden tulokset julkaistaan tänään 13. toukokuuta. Monelle tulokset vahvistavat sen, minkä he jo tietävätkin: kuun lopussa on luvassa juhlat. Silloin jännityksen aihe keskittyy lähinnä siihen, minkälaisin arvosanoin koko lukion mittainen työ palkitaan. Arvosanavaaka on varsin heiluva. Heikompana eteenpäin lähteneet arviot voivat palata parempina ja toisin päin. Luvassa on varmasti iloa ja pettymyksiä.
Itse kuuluin aikanaan tuohon joukkoon, joka tiesi juhlat varmaksi. Ei mitään huipputuloksia, mutta tasaista suorittamista, eikä yksikään aine ollut lähellä hylkäämistä. Matematiikan opettajani koki kuitenkin asiakseen kertoa minulle, että olisi odottanut minulta parempaa tulosta. Muista edelleen sen riemun, kun hänen arviostaan heikompana lähtenyt arvosana palasi tutkintolautakunnasta pykälää korkeampana.
Aivan kaikki eivät yrityksestä huolimatta saa painaa kevään juhlassa päähänsä valkoista lakkia. Se, että lakki jää tänä keväänä ostamatta, ei onneksi tarkoita mitään lopullista. Uudestaan saa yrittää. Toivon kuitenkin, että heidän päälleen ei kukaan tule kaatamaan pettymystään tai ennakko-odotuksiaan. Me kaikki teemme haastavassa tilanteessa parhaamme ja se riittää.
Ylioppilaskirjoitukset ovat itsessään kuormittava ajanjakso. Vaikka tutkintoa on vuosien kuluessa muutettu ja kirjoitettavien aineiden määrää vähennetty, se ei poista sitä, että jokaisen lukion aloittavan odotetaan suoriutuvan hyväksytysti myös tutkinnosta. Nykyisin onneksi tarjotaan vaihtoehtoja kirjoitusten hajauttamiselle ja moni kirjoittaakin kahdessa, kolmessa tai jopa neljässä osassa. Tarkoituksena on, että jokainen onnistuu omalla tavallaan, ei se, että kaikki puristuvat saman muotin läpi elämään.
Pääsipä sitten viettämään juhlia tänä keväänä tai ei, toivon, että jokainen tämän kevään ylioppilaskokelas pysähtyy hetkeksi arvostamaan omaa urakkaansa. On hyvä vetää hetki henkeä, sillä juhlien jälkeen on edessä vielä korkeakoulujen pääsykokeet. Onneksi niitäkin voi yrittää uudestaan. Aivan kuten allekirjoittanutkin.
