PAIMIO
Partiolippukunta Kairankiertäjät ry:n Iida, Niko ja Lauri Harkia , Pinja ja Hanna Tranberg ja Katja Summanen nostivat aamuseitsemältä kolme Suomen lippua liehumaan Paimion kaupungintalon edustalle. Lipunnostoa valvoi vierestä Paimion johtokolmikko, keskimmäisenä vs. kaupunginjohtaja Nina-Mari Turpela vierellään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Kaarlela ja valtuuston puheenjohtaja Mikko Lindberg .
– Liput muistuttavat meitä yhteisistä arvoista: uskosta, toivosta ja yhteisestä vastuunkannosta – arvoista, jotka ovat kantaneet Paimiota läpi vuosisatojen, totesi vs. kaupunginjohtaja Turpela aikaiseen lipunnostoon saapuneelle, mutta yllättävänkin harvalukuiselle joukolle.
Hän muistutti, että vaikka menneeseen katsotaan kunnioituksella, juhlinnassa kyse ei ole vain menneisyyden muistamisesta, vaan ennen kaikkea tulevaisuuden rakentamisesta ja yhteisöllisyydestä, jota juhlavuoden vietto tukee ja edelleen rakentaa.
Juhlatilaisuus iltapäivällä
Juhlavuotta Paimiossa ovat juhlistaneet monet tapahtumat jo vuodenvaihteesta lähtien, mutta tätä päivää pidetään varsinaisena juhlapäivänä. Sen kohokohta lienee kaupungintalolla järjestettävä Paimio-päivän virallinen juhlatilaisuus, jonka pääpuhuja on ministeri Sari Essayah. Juhlan ohjelmassa on tarinallinen katsaus Paimion 700 vuoteen. Esitys ei pyri kertomaan koko Paimion historiaa, vaan tarjoilee välähdyksiä jokaiselta vuosisadalta – draamakohtausten, musiikin, tanssin ja sananlaskujen keinoin. Juhla on katsottavissa striimin välityksellä Paimio-TV:ssä.
Klo 16–18 järjestetään julkinen syntymäpäiväkahvitarjoilu neljässä tarjoilupaikassa Vistan alueella (Paimion kaupungintalo, Mikaelintalo, Iskun talo ja Nuorisotalo Tillintupa).
Juhlapäivää Paimion kaupunki ja Paimion seurakunta viettävät yhdessä. Illalla on juhlamessu Paimion Pyhän Mikaelin kirkossa. Messun toimittaa piispa Mari Leppänen , jota avustavat seurakunnan työntekijät ja joukko vapaaehtoisia. Messussa lauletaan virsiä monelta vuosisadalta ja aivan uutta virsimusiikkia myös, nimittäin ensimmäistä kertaa kuullaan ja yhdessä lauletaan juhlavuoden kunniaksi sävelletty Paimio-virsi. Myös Petri Laaksonen esiintyy tilaisuudessa.
Päivän aikana on myös Yhteiskoulun 100-vuotisjuhla Vistan koululla. Kaupungintalon näyttelyparvella on Paimioon päätyneet-näyttely, VPK:lla kalustoesittelyjä, Paimiolaisia kylämiljöitä -valokuvanäyttely.
Paimion juhlavuoteen on rakennettu laajasti tapahtumia, ja niitä on riittänyt ja riittää jatkossakin jokaiselle kuukaudelle. Laajan ohjelman suunnittelu alkoi jo vuoden 2022 puolella.
FAKTA
Paimion juhlapäivänä tulee kuluneeksi tasan 700 vuotta siitä, kun aikakirjoihin on tehty ensimmäinen kirjallinen merkintä Paimiosta. Paimio mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1320-luvun puolivälissä ruotsinkielisessä Pemar-muodossa. Turun tuomiokirkon kopiokirjaan eli niin sanottuun Mustaan kirjaan oli vuonna 1325 otettu jäljennös kauppakirjasta, jossa Turun piispa Pentti ilmoitti vaihtaneensa Paimiossa sijainneen tilansa seppä Hakunin Salossa omistamaan tilaan.
