Paimion parantola nousee ensi maanantaina kansainvälisen politiikan polttopisteeseen, kun Pohjoismaiden pääministerit kokoontuvat sinne kesäkokoukseen.
Pääministeri Orpon ja Ahvenanmaan maaneuvos Katrin Sjögrenin yhdessä isännöimään kokoukseen ovat pohjoismaiden hallitusten johtajista osallistumassa Islannin Kristrún Frostadóttir, Norjan Jonas Gahr Støre, Ruotsin Ulf Kristersson, Tanskan Mette Frederiksen, Färsaarten Aksel Vilhelmson Johannesen ja Grönlannin Jens Frederik Nielsen. Lisäksi keskusteluihin osallistuu Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann.
Kesäkokouksessa on kaksi pääteemaa, eli pohjoismaiden yhteisen kokonaisturvallisuuden vahvistaminen sekä pohjoismaisen kilpailukyvyn parantaminen. Pääministerit paneutuvat kokousteemoihin myös yhdessä pohjoismaisten yrityselämän edustajien kanssa.
Pääministereiden Turun linnassa järjestettävän työillallisen kunniavieraana on Saksan uusi liittokansleri Friedrich Mertz.
Suomella ja Ahvenanmaalla on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus. Puheenjohtajuuden lähtökohtana on tukea Pohjoismaiden pääministerien yhteistä visiota Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä.
Kokouksen alustavan aikataulun mukaan arvovieraat saapuvat parantolaan puoli kahdentoista tietämissä. Kokouspäivä päättyy lehdistötilaisuuden jälkeen ja vieraat siirtyvät Turkuun, jossa majoittuvat. Pohjoismaisten kokousvieraiden illallinen järjestetään Turun linnassa.
Tiistaina kokouksen osallistujilla voi olla myös kahdenkeskisiä tapaamisia. Ainakin pääministeri Orpo ja liittokansleri Friedrich Merz jatkavat keskusteluja tiistaina. Keskustelujen aiheina ovat Suomen ja Saksan kahdenväliset suhteet sekä ajankohtaiset EU- ja kansainväliset kysymykset.
Kokouksen lehdistötilaisuutta voi maanantaina seurata striiminä myös Kuntsarin verkkosivuilla. Tilaisuus alkaa maanantaina iltapäivällä kello 15.30 alkaen.
Osoitus tunnettuudesta maailmalla
Paimion Parantola -säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg kommentoi tuoreeltaan tietoa kokouksen järjestämisestä hyvin tyytyväisenä.
– Tämä osoittaa, miten meillä on tällainen kansainvälisen korkean luokan statuksen saanut kohde, jota voidaan tällaiseen käyttää. Tätä ei aina ymmärretä, mikä kansainvälinen näkyvyys ja tunnettuus tällä Parantolalla on.
Vuonna 1933 tuberkuloosiparantolaksi valmistunut Paimion Parantola on Alvar ja Aino Aallon arkkitehtuurin mestarinnäyte, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi. Sitä Kullberg ei kuitenkaan usko, että kokouspaikaksi nouseminen voisi jotenkin tukea tätä prosessia, sillä hyväksymismenettely etenee niin eri organisaatiossa.
– Tottakai tämä on hienoa ja merkittävää näkyvyyttä ja vahvistaa paitsi parantolan myös koko Paimion tulevaisuutta, kiteyttää Kullberg.
