SAUVO
Sauvon kunta ilmoitti huhtikuun lopulla tekevänsä harvennushakkuita omistamassaan metsässä Hiirmetsän alueella. Suunnitellut hakkuut oli tarkoitus toteuttaa touko–kesäkuussa. Suunniteltu hakkuualue limittyi Tammireitteihin kuuluvan Hiirmetsän Tonttupolun kanssa. Sauvon tekninen johtaja Pekka Mäki-Tasku kertoo kuitenkin, että hakkuusuunnitelmat on nyt laitettu jäihin.
– Koko metsätila on merkattu hakkuukieltoon. Tekninen ja ympäristölautakunta on päättänyt viime syksynä näin, Mäki-Tasku kertoo.
Mäki-Taskun mukaan tieto hakkuukiellosta ei tietokatkoksista johtuen päivittynyt kunnan metsänhoitosuunnitelmaan, jonka vuoksi tälle keväälle suunnitellut hakkuut olivat ristiriidassa aiemman päätöksen kanssa. Jatkossa alueelle ei ole suunnitelmissa hakkuita, ja kunnan metsänhoitosuunnitelma otetaan päivityksen alle.
Hakkuusuunnitelmat Hiirmetsän alueella nousivat puheenaiheeksi Sauvon kunnan Facebook-sivulla, jossa useampi kuntalainen ihmetteli hakkuiden ajankohtaa, joka olisi osunut lintujen pääasialliseen pesimisaikaan. Mäki-Tasku ei näe ajankohtaa ongelmallisena ja pohjaa näkemyksensä metsänhoidon asiantuntijoiden kanssa käymiinsä keskusteluihin.
– Kevät on hyvää aikaa hakkuille, sillä se on runsauden aikaa. Jos linnut ovat jo ehtineet pesiä ja niiden pesät tuhoutuvat hakkuissa, ne ehtivät pesiä vielä uudestaan. Syksyllä tehtävistä hakkuista aiheutuisi pysyvämmät haitat, sillä silloin luonnolla ei olisi aikaa korjata vaurioita. Silloin tuhoutuisivat esimerkiksi oravien talvivarastot, Mäki-Tasku perustelee.
Nähdäänkö metsää puilta?
Sauvossa asuva pitkän linjan lintuharrastaja ja Turun lintutieteellisen yhdistyksen tiedotusvastaava Jari Kårlund on Mäki-Taskun kanssa eri mieltä. Hän kertoo, että pesimäaikaisista hakkuista on Suomessa väännetty kättä jo vuosikymmeniä. Birdlifen ja muiden luonnonsuojelujärjestöjen toteuttama kesähakkuukampanja ja sen nostattama yhteiskunnallinen keskustelu 2000-luvun alussa pienensi kesäaikaisia hakkuita muutamaksi vuodeksi, mutta sen jälkeen hakkuumäärät ovat jatkaneet kasvuaan.
– Näen metsässä muutakin kuin puut. Ja toivoisin, että kunnantalollakin olisi muita näkökulmia kuin vain taloudellinen hyöty, Kårlund sanoo.
Myös Kårlund osallistui Sauvon kunnan somekanavilla käytyyn keskusteluun Hiirmetsän hakkuiden ajankohdasta.
– Siellä toivotettiin tervetulleeksi toteamaan jokin harvinainen laji alueella. Se on ilmeisesti ainoa syy olla harventamatta, Kårlund toteaa.
Metsäteollisuus perustelee kesäajan hakkuita sillä, että niiden haitat kohdistuvat pääosin yleisiin lintulajeihin. Hiirmetsän alueen metsissä ei ole tavattu harvinaisia lintulajeja tai esimerkiksi petolintujen pesiä, joille suositellaan jättämään suojavyöhyke hakkuiden yhteydessä. Kesäajan hakkuista on kuitenkin merkittävää haittaa myös yleisille lintulajeille, ja lintukantojen tilanne saattaa muuttua nopeasti. Esimerkiksi vielä vuonna 2010 elinvoimaiseksi lajiksi luokiteltu hömötiainen on nykyisin Suomessa erittäin uhanalainen. Suurin syy hömötiaskannan vähenemiseen on nykyinen metsätalous, joka suosii nuoria talousmetsiä ja avohakkuita.
– Sauvo myy itseään luonnonläheisenä kuntana. Näissä tapauksissa se taitaa unohtua, Kårlund summaa.
