Teksti: Riitta Alakoski
Hyvinvointialueet saivat huhtikuun loppupuolella helpottavia uutisia. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti teki tuolloin päätöksen siitä, miten hyvinvointialueiden tulisi toimia tilanteessa, jossa lain vaatimus alijäämien kattamisesta tarkoittaisi, että ne eivät pysty toteuttamaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kantelun asiasta tekivät Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueet.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue rikkoi tätä lakia jo viime vuonna, kun se budjetoi toimintansa niin, että alijäämät katetaan kaksi vuotta lain määrittämää aikataulua myöhemmin.
Samaa ristiriitaa on pohdittu myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, jonka pitäisi lain mukaan kattaa noin 260 miljoonan alijäämät ensi vuoden loppuun mennessä. Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen on todennut useaan kertaan, että on hyvin epätodennäköistä, että Varha siihen pystyisi.
Perustuslaki ensisijainen
Martikainen pitää oikeuskanslerin ratkaisua käänteentekevänä. Pöystin mukaan lakiin perustuvia palveluita ei voida jättää hyvinvointialueella hoitamatta alijäämän kattamisvelvoitteen toteuttamiseksi. Ensisijaisesti on siis noudatettava perustuslakia palveluiden tarjoamisesta ja rahoituslakia vasta toissijaisesti.
Martikainen pitää erityisen tärkeänä päätöksen kohtaa, jonka mukaan ministeriöiden ja THL:n on pystyttävä arvioimaan, toimiiko nykyinen rahoitusmalli vai vaarantuvatko sen vuoksi suomalaisten perustuslailliset oikeudet sote-palveluihin. Tarvittaessa valtiovarainministeriön on ryhdyttävä viipymättä lainvalmistelutoimiin.
– Se siirsi painetta arvioimisesta ministeriöille ja THL:lle ja pois meiltä. Se, onko turvallisuus vaarantunut, on todella vaikea meidän itse arvioida, Martikainen toteaa.
Keskusta on aiemmin tänä vuonna esittänyt, että Varha laatii ensi vuodelle budjetin, jolla ei pystytä kattamaan alijäämiä vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta palvelut eivät vaarannu. Se toisti esityksensä aluevaltuuston kokouksessa tiistaina. Toteutuessaan se tarkoittaisi, että virkamiesten ja budjetista päättävien valtuutettujen pitäisi tietoisesti rikkoa lakia.
Tulevaa talousarvioraamia käsitellään aluehallituksessa kesäkuussa.
Lisäaikaa ei lisää rahoitusta
Pöysti toi esille ratkaisussaan myös sen, että rahoituslaista löytyy kohta lisärahoituksesta ja sitä tulisi myös käyttää. Jos hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä lakisääteisten palveluiden järjestämiseen, hyvinvointialueiden ensisijaisena keinona on haettava valtiolta lisärahoitusta.
Martikainen ei näe, että Varha hakisi ensisijaisesti lisärahoitusta, vaikka siihen tiistaisessa aluevaltuuston kokouksessa monet valtuutetuista kehottivatkin.
– Me olemme taloudellisesti positiivisella uralla, ja tänä vuonna syntyy ylijäämää. Sen sijaan me tarvitsemme lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Se mikä mekanismi tässä haasteessa tulee olemaan Varhan ratkaisu, vaatii vielä pohdiskelua, Tarmo Martikainen kommentoi.
Viimeisessä kokouksessa huoli henkilöstöstä
Nykyisen Varsinais-Suomen aluevaltuuston viimeinen kokous pidettiin tiistaina. Valtuutettujen poikkeuksellisen pitkät puheenvuorot toivat esiin niin onnistumisia kuin ongelmia.
Onnistumisiin listattiin muun muassa Varha-sovellus sekä asiakas- ja potilasjärjestelmien yhtenäistäminen, onnistuneet säästöt sekä organisaation selkeyttäminen. Panostusta valtuutetut kaipasivat hoitoonpääsyyn, erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseen ja ikääntyneiden palveluiden riittävyyteen, mutta erityisesti Varhan henkilöstöön.
Esimerkiksi kokoomus toi ryhmäpuheenvuorossaan esille huoltaan siitä, että erityisesti sote-palveluissa on Varhassa otettu käyttöön autoritäärinen johtamismalli, joka romuttaa työntekijöiden kehittämiä hyviä prosesseja potilaiden hoitamisessa.
Moni valtuutettu ja tarkastuslautakunta toi esiin henkilöstön liiallisen kuormittamisen. Tänä vuonna Varha on ottanut käyttöön jatkuvien yt-neuvotteluiden mallin, mikä tarkoittaa, että ne voivat kohdistua mihin tahansa toimintoon missä vaiheessa vuotta tahansa.
– Yleensä yt-neuvotteluilla on selkeä alku ja loppu, mutta nyt ne vaikuttavat jatkuvan ikuisuuden. Se lamauttaa työyksiköt, huomautti vasemmistoliiton Maarit Koivisto.
