Tammikuussa jääkiekon 2. divisioonan juhlaottelu Haka–Chiefs. Maaliskuun 27. päivä seuran virallinen syntymäpäivä, jota seurasi jalkapallojaoston juhlapelien viikonloppu KHT Soikalla. Toukokuussa jalkapallomiesten juhlaottelu PaiHa–RaiFu ja samassa yhteydessä myös seuran uuden maskotin, Hakasen ensiesiintyminen.
70-vuotiasta Paimion Hakaa on juhlittu jo monesti kuluvan vuoden aikana, eivätkä juhlat ole suinkaan vielä loppusuoralla. Jos 60-vuotista taivalta kunnioitettiin kymmenen vuotta sitten ison seurapäivän siivittämänä, on jo hyvään eläkeikään ehtinyt monilajiseura halunnut 70-vuotispäivillä panostaa nimenomaan arjen juhlaan.
– Se kuvastaa seuraa ja seuran juhlavuotta aika hyvin. Kun viime vuonna lähdimme miettimään juhlavuoden tapahtumia, heräsi ajatuksia ja ideoita aika paljon, ja päädyimme rakentamaan useamman juhlavan tapahtuman pitkin vuotta. Juhliihan Paimiokin 700-vuotista taivaltaan läpi vuoden, joten miksei Hakakin, hymyilee seuran toiminnanjohtajana viime vuodet toiminut pitkän linjan Haka-kasvo Kirsi Haltia.
Seurapäivä elokuussa
Kiivaimpana kesälomakautena varsinaisia juhlatapahtumia ei ole, mutta elokuussa edessä onkin juhlavuoden ykköstapahtuma, eli seurapäivä, joka päättyy kesäjuhliin. 9. elokuuta vihreänä ei ole siis pelkästään Soikan pinta, vaan todennäköisemmin koko urheilupuisto Tillintupa mukaan laskien.
– Se on koko seuran juhlapäivä, jonne kaikki hakalaiset on kutsuttu. Ja toki muutkin voivat tulla seuraamaan päivän tapahtumia vapaasti kentän laidalle. Luvassa on paljon pelailua ja muuta erilaista ohjelmaa, jonka jälkeen päivä jatkuu kesäjuhlilla Tillintuvalla. Se on sitten ehkä se koko vuoden ainoa ”virallisempi juhlaosuus”, Haltia sanoo.
Vain pari viikkoa tästä Haka on isosti mukana myös Paimio 700 vuotta -juhlavuoteen kuuluvassa Tapahtumien yössä. Tuolloin Soikalla on tarkoitus esittää ainakin ulkoilmaelokuvanäytös, mutta järjestää myös muuta ohjelmaa.
– Elokuvanäytös vaatii vielä vähän lisäselvittelyjä ja todennäköisesti lisää yhteistyökumppaneita, mutta siitä lähdetään, että isolta ruudulta esitetään elokuvaa illan aikana, Haltia vahvistaa.
Elokuu onkin varsinainen Haka-juhlien härkäkuukausi, sillä edessä ovat kuun puolivälissä jääkiekkojaoston juhlapelit, mutta myös naisten jalkapallon edustusjoukkueen juhlaottelu kuukauden viimeisenä perjantaina.
Haka on elämänsä vedossa
Juhlaa siis riittää, ja toki aihettakin juhlaan on. 70 vuotta on pitkä taival mille tahansa seuralle tai yhdistykselle, ja näiden vuosien aikana Haka on vakiintunut selväksi suurimmaksi lasten, nuorten ja aikuisten liikuttajaksi Paimiossa. Tällä hetkellä seurassa on jäseniä noin 650, ja tuo määrä on lähellä kaikkien aikojen huippua. Jalkapallon parissa harrastajia on noin 500, jääkiekossa hieman toista sataa ja koripallossa muutamia kymmeniä.
Meneekö PaiHalla nyt siis paremmin kuin kertaakaan 70-vuotisen historian aikana?
– Kyllä niin voi sanoa. Seura liikuttaa ja aktivoi pelaajien lisäksi noin sataa talkoolaista. Pelillisestikin menee hyvin niin jalkapallon kuin jääkiekon puolella, ja jos joku pieni petrauskohde pitää mainita, niin ehkä jalkapallon miesten edustuksen nousu takaisin Kolmoseen, Haltia pyörittelee, johon vieressä haastatteluhetkellä istuva pitkän linjan Haka-konkari Soini Santala heti tarttuu.
– Ei se sarjatasokaan saa olla itseisarvo, ei miehissä eikä naisissa. On hienoa, että miesten edustusjoukkueessa pelaa nyt paljon nuoria omia kasvatteja, ja jos sillä konseptilla sarjataso on Nelonen, se on ihan hyvä. Kolmonen vaatisi kuitenkin taas pelaajia enemmän ulkopuolelta, eikä sekään ole kovin helppoa, Santala muistuttaa.
Koripallo uutena lajivaltauksena
Viime syksynä PaiHa aloitti myös koripallotoiminnan, ja sen parissa liikkuukin parhaillaan muutamia kymmeniä nuoria. Toiveissa on, että sisäliikuntahallin valmistuminen vapauttaisi koripallotoiminnalle enemmän tilaa nimenomaan Kriivarin koulusta, jonka parketti on ideaali lajin harrastamiseen.
– Tällä hetkellä salivuorot ovat Paimiossa todella kortilla, mutta sisäliikuntahallin ja Kriivarin koulun rakennusprojektin valmistuttua tilanteen pitäisi helpottua. Toinen laji mihin koitetaan tulevaisuudessa saada kasvua on futsal, jolle taas sisäliikuntahalli tarjoaa mainiot puitteet. Valoisalta näyttää siis tulevaisuuden suhteen, Haltia tuumii.
Jos edelliset kymmenen vuotta menivät ainakin toiminnanjohtajan silmissä vauhdilla, on 2030-luvulla edessä oleville 80-vuotissyntymäpäivillekin jo pari toivetta olemassa.
– Edelleen seura, joka liikuttaa monipuolisesti paimiolaisia, eikä jää paikalleen polkemaan. Todennäköisesti Soikan keinonurmialusta tulee myös seuraavan kymmenen vuoden aikana uusittavaksi, ja ehkä siinä vaiheessa Paimiossa voisi hyvin olla myös jo jonkinlainen sisähalli jalkapallon talviharjoittelulle. Unelmoida ainakin saa, ja pitää, Haltia naurahtaa.
Poikien kyläseurasta kasvoi koko Paimion Haka
Paimion Hakan perustamiskokous pidettiin Tillintuvalla 27. maaliskuuta 1955. Paikalla oli tuolloin kourallinen jalkapallon ystäviä, joista Paavo Laitinen oli oman jalkapalloseuran perustamisen takana. Ja siten itseoikeutetusti myös seuran ensimmäinen puheenjohtaja.
Hakan varhaisina vuosina seuran jäsenistöön kuului kourallinen kouluikäisiä poikia, joista yksi tuli runsaat 40 vuotta myöhemmin tunnetuksi ensimmäisenä eurooppalaisena päävalmentajana NHL:ssä.
– Kyllä, Suhosen Alpo oli yksi Hakan varhaisten vuosien pelaajista. Hänen isänsä piti silloin kauppaa Paimiossa ja perhe asui täällä, joten totta kai Alpokin liittyi sitten Paimion Hakaan, muistelee pitkän linjan Haka-konkari Soini ”Soikka” Santala .
Vuodet vierivät, ja hiljalleen 1960-luvulla PaiHa alkoi muovautua pikkupoikien kaveriporukasta kyläseuraksi, joka tuli yhä tunnetummaksi lähikunnilla.
– 1960-luvulla jalkapallon asema Paimiossa vankistui ja vuonna 1965 myös jääkiekko tuli mukaan kuvioihin, kun kunta rakensi urheilupuistoon jääkiekkokaukalon. Pian Paimioon syntyi ihan oikea jääkiekkobuumi, Santala muistelee.
Parhaimmillaan jääkiekon puolella B-juniorit pelasivat SM-sarjaa samassa lohkossa maan huippuseurojen kanssa.
– Siellä oli HIFK Helsingistä, Ässät Porista ja PaiHa Paimiosta, Santala naurahtaa.
Maaotteluita ja historiallinen Soikka
Kiivain jääkiekkobuumi laantui hetkeksi 1970-luvulla, jolloin jalkapallon asema seurassa muuttui yhä vahvemmaksi. Menestystäkin tuli, sillä seuran naiset pelasivat parhaimmillaan SM-sarjaa, ja miehissäkin nousukiito johti 1980-luvulla 3. divisioonaan asti.
Lisäksi urheilupuiston nurmella järjestettiin isoja ottelutapahtumia, joissa oli yleisöä satapäin. Niistä mainittavimpina vuoden 1985 alle 17-vuotiaiden poikien maaottelu Suomi–Ruotsi, ja vuonna 2002 pelatut alle 21-vuotiaiden naisten avoimien PM-kilpailujen ottelut.
– Iso askel koko seuran näkökulmasta oli myös Suomen ensimmäinen kolmannen sukupolven keinonurmikenttä, joka valmistui Urheilupuistoon vuonna 2000. Sen myötä olosuhteet ovat Paimiossa olleet huippuluokkaa jo viimeiset 25 vuotta.
Ja koko tuon ajan kyseinen kenttä on tunnettu Soikkana, kuinkas muuten.
