PAIMIO,SAUVO,KAARINA Näitkö lauantaina pienkoneen kiertelevän seudun yllä? Maanmittauslaitoksen lentokone lensi noin seitsemän kilometrin korkeudessa ja teki ilmassa siksakin muotoista kuviota.
Maanmittauslaitoksella on käynnissä vuosittainen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi, jolla tuotetaan aineistoa kansalliseen maastotietokantaan, joka on tarkin koko maan kattava kartta-aineisto. Aineisto tulee useiden eri viranomaisten käyttöön.
– Turun seudulla on tänä vuonna monta kuvausaluetta. On mahdollista, että koneemme lentää Paimion päällä lähipäivinä, kertoi kartastopäällikkö Juha Kareinen perjantaina Maanmittauslaitokselta.
Ja näin kävi: Peimarin yllä kone lensi viime lauantaina.
Kesän aikana Maanmittauslaitos ilmakuvaa noin kolmasosan Suomesta ja laserkeilaa noin kuudesosan Suomesta. Kuvaaminen lentokoneesta edellyttää täysin pilvetöntä säätä, jotta pilvet eivät peitä kuvattavaa aluetta. Lisäksi auringon pitää paistaa riittävän korkealta, jotta varjot eivät piilota elementtejä kuvasta.
Sen sijaan laserkeilaukset onnistuvat myös pilvisemmällä säällä ja niitä on tällä seudulla tehty jo aiemmin.
– Tähän vaikuttaa se, että laserkeilaukset toteutetaan matalammalta kuin ilmakuvaukset, jolloin pilvet eivät yhtä herkästi vaikuta aineiston keräämiseen.
Salon tuotantoalue, johon Paimio kuuluu, on Maanmittauslaitoksen omaa tuotantoa. Alue kuvataan Maanmittauslaitoksen lentokoneella OH-ACN. Kuvauslento nousi lauantaina taivaalle Tikkakoskelta Jyväskylän yläpuolelta.
– Ilmakuvaus tuottaa digitaalista valokuvaa ja laserkeilaus pistepilven, jonka avulla Maanmittauslaitoksen asiantuntijat laativat kolmiulotteisen mallin esimerkiksi maanpinnan muodoista, puustosta ja rakennuksista, Kareinen kertoo.
Tarkat kartat nyt ja jatkossa
Ilmakuvaus takaa, että käytössä on luotettavat kartat ja paikkatiedot nyt ja tulevaisuudessa.
Metsähallitus ja Metsäkeskus käyttävät aineistoa metsien inventointiin, esimerkiksi puulajiluokitteluun. Ruokavirasto tekee aineistolla peltovalvontaa, minkä perusteella määräytyvät maataloustuet. Muita aineiston käyttäjiä ovat muun muassa Suomen ympäristökeskus, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat.
Lisäksi aineistot tulevat vapaasti kaikkien saataville maksuttomaan Karttapaikka-palveluun – toki turvallisuussyistä hieman epätarkempana versiona. Ennen julkaisemista Maanmittauslaitoksen asiantuntijat käsittelevät ja oikaisevat lennoilta saatavan raakadatan käyttökelpoiseksi, sillä esimerkiksi lentokoneen liike, ilmakehä ja maaston korkeuserot vääristävät ilmakuvaa.
Tuoreet ilmakuvat julkaistaan Karttapaikalla kesän aikana sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Samaan aikaan alkaa Maastotietokannan päivitys uusien kuvien perusteella.
Vuonna 2020 käynnistynyt kansallinen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelma päättyy tänä vuonna. Tavoitteena on laajentaa yhteistyö yhä useampaan organisaatioon ja kerätä entistä tarkempaa aineistoa yhteiskunnan muuttuviin tietotarpeisiin koskien vaikkapa ilmastonmuutosta.
– Yhteiskunta tarvitsee yhä tarkempaa paikkatietoa toimintojensa kehittämiseen. Tarkemmilla ilmakuvilla ja laserkeilausaineistoilla saadaan aiempaa enemmän tietoa esimerkiksi metsistä ja hiilinieluista, kertoo Juha Kareinen.
Ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistojen hankinnan kustannukset ovat yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa vuodessa. Mikään mukana olevista organisaatioista ei pystyisi yksin rahoittamaan näin suuria vuosittaisia aineistohankintoja. Yhdessä vähemmällä saadaan enemmän, sillä vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan pelkästään ohjelman rahoitukseen osallistuvat organisaatiot saavat 4,3 miljoonan euron kustannuksella 11 miljoonan euron hyödyn.
– Tulevaisuudessa tarkemmasta aineistosta voidaan erottaa entistä pienempiä yksityiskohtia, kuten tie- ja rataverkon osia, mikä vähentää tarvetta erilliselle tiedonkeruulle kunnissa ja muualla julkishallinnossa. Tämä vähentää päällekkäistä työtä ja säästää miljoonia euroja veronmaksajien rahaa vuosittain, Kareinen sanoo.
Lentosuorituksia pystyy seuraamaan Flightradar24 sivustolta: hakemalla OH-ACN rekisterinumerolla, onko lentoja tapahtunut viimeisen 7vrk aikana.
FAKTA
Kansallinen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelma
Maanmittauslaitos, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Ruokavirasto yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja rahoittavat kansallisen ilmakuvaus- ja laserkeilauksen. Yhteistyö on käynnistynyt 2020.
Maanmittauslaitos vastaa aineistojen hankinnasta, laadunvalvonnasta, tietoturvallisesta jakelusta ja arkistoinnista.
Nykyinen yhteistyöohjelma päättyy tänä vuonna, ja parhaillaan suunnitellaan uutta ohjelmaa vuodesta 2026 eteenpäin.
Lisäksi viime vuonna osa Kaakkois-Suomen ilmakuva- ja laserkeilausaineistoista meni pilalle satelliittipaikannuksen tahallisen häirinnän vuoksi. Suomen alueella voimakkaasti vuodesta 2022 alkaen kasvanut häirintä aiheuttaa haittaa kaikille satelliittipaikannuksen käyttäjille, kuten lento- ja meriliikenteelle. Se aiheuttaa riskejä myös vuosittaisille ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoille. Maanmittauslaitoksen tutkijat kehittävät ja testaavat satelliittipaikannuksen häirinnän tunnistusta ja sen vahinkojen torjuntaa huhtikuussa käynnistyneen EU:n rahoittaman tutkimushankkeen avulla.
