Sauvon kotiseutumuseon kesänäyttely avautui keskiviikkona. Jo ennen illan virallisia avajaisia näyttely sai ensimmäiset vieraansa, jotka pakenivat sadesäätä tutkailemaan museon antia. Kymmenvuotias Lilja Aaltonen ihmetteli yhdessä pikkuveljensä Iivari Aaltosen kanssa vanhaa pulpettia ja vuosikymmeniä vanhoja koulukirjoja, joita he vertailivat nykykoulutarvikkeisiin.
– Pulpetit ovat erilaisia meillä, mutta on meidän koulussa muutama tällainen avattavakin, Lilja pohtii.
Kesänäyttely kantaa nimeä ”Ja elämä jatkuu! Vuodet 1945–1965”. Näyttelyssä tarkastellaan sen nimensä mukaisesti elämää Sauvossa tuohon aikaan, muun muassa karjalaisen siirtoväestön asuttamisen aiheuttamien muutosten näkökulmasta ja keskittyen erityisesti 1950-lukuun. Näyttelyä on tehty yhdessä Sauvon Karjalaseuran kanssa.
Siirtoväki asutettiin
Sotien aikana ja jälkeen Sauvoon tuli aluksi lähes 2000 karjalaista, mutta kaikki eivät jääneet pysyvästi alueelle.
– Heistä jäi tänne noin 800 ihmistä. Vuodesta 1947 alkaen heille alettiin jakaa omia tiloja ja niitä jaettiin 180 Sauvosta ja 45 Karunasta, Museon Tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja Hanna Kiviranta kertoo.
Määräyksenä oli, että jokaisesta yli 60 hehtaarin tilasta tuli lahjoittaa siirtoväestölle 25 prosenttia. Sauvossa tiloja lohkottiin muun muassa Saustilan kartanon tiloista huomattava määrä. Saustilan isäntä omisti myös Kankaisten kartanon, jonka maista hän ei halunnut luopua, minkä vuoksi hän jakoi Saustilan maita senkin edestä.
– Kaikki eivät suhtautuneet tilojen jakamiseen kuitenkaan suopeasti ja maita lahjoitettiin esimerkiksi sukulaisille, jotta tiloista saatiin pienempiä, eikä niitä näin tarvinnut jakaa karjalaisille. Porsaanreikiä löydettiin, Museon Tuki ry:n sihteeri Eija Nordström kertoo.
Kouluja perustettiin
Muuttoliike aikaan sai muun muassa sen, että koulut paisuivat karjalaislasten tulon myötä. Tuolloin Sauvossa oli viitisentoista koulua.
– Palosuun koulu perustettiin, koska alueelle muutti 12-lapsinen perhe. Myös Sauvon yhteiskoulu perustettiin siksi, että Sauvoon muutti niin paljon lapsia, Kiviranta kertoo.
Näyttelyssä aikakautta havainnollistetaan paitsi tekstein ja valokuvin myös esinein. Koulunkäynnistä esillä on pulpetti ja koulukirjoja ja esille on saatu myös lasten leluja. Vaikka sotien jälkeen leluja olikin niukasti.
– Olen syntynyt talvisodan jälkeen ja ei minulla ollut juurikaan ostettuja leluja, Museon Tuki ry:n hallitukseen kuuluva Tuija Särvä sanoo.
– Minulla oli yksi ostettu nukke, Kiviranta jatkaa.
Sokerijuurikasta ja kaalia
Näyttelyssä esitellään monipuolisesti elämän monia puolia. Esillä on myös muun muassa aikansa keittiötarvikkeita, sekä sodan aikana yleistyneitä radioita. Myös televisiot alkoivat yleistyä kotitalouksissa 1960-luvulla. Sotien jälkeen äideille alettiin jakaa äitiyspakkauksia, ja niitäkin näyttelyssä esitellään, samoin kun yhdistystoimintaa, jossa myös karjalainen siirtoväki oli aktiivista.
Oman osansa näyttelyssä saavat maatalouselinkeinot.
– Yleensä karjalaisille jaetut tilat olivat pieniä, keskimäärin kymmenen hehtaarin kokoisia, niinpä niillä piti viljellä sellaista, mikä parhaiten tuotti, eli esimerkiksi sokerijuurikasta ja kaalia. Lisäksi tiloilla tuotettiin maitoa, Kiviranta kertoo.
Myös kalastus oli yleinen elinkeino Sauvossa sotien jälkeen.
Monella karjalaisia juuria
1950-luvulla Sauvon asukasluku oli enimmillään noin 3500, minkä lisäksi vuonna 1969 Sauvoon liittyneessä Karunassa asukkaita oli noin 1500. Näistä karjalaisten osuus oli siis huomattava. Näin ollen monen nykyisen sauvolaisen sukujuuret ovat karjalassa, ja näyttely varmasti kiinnostaa monia.
– Virallisia selvityksiä ei ole tehty, että monellako sauvolaisella on karjalaisia juuria, mutta Selkussa asiassa oli joskus kyselty, niin 80 prosentilla oli karjalaista sukutaustaa, Kiviranta kertoo.
Kesän näyttely on jatkoa viime kesän Sauvon kotiseutumuseon näyttelylle, jossa esiteltiin karjalaisten tuloa Sauvoon. Nyt esille pääsee siis aikakausi sotien jälkeen.
Ja elämä jatkuu! Elämää Sauvossa vuosina 1945–1965
Sauvon Kotiseutumuseo, Vahtistentie 3.
Avoinna ke–su klo 12–16 ja kesäteatteripäivinä näytöksen alkuun saakka.
Suljettuna juhannuksena 20.–21.6.
