Varhan uusi aluevaltuustokausi on alkanut ja uusista luottamuspaikoista päätetty. Kiitän äänestäjiä luottamuksesta, jonka turvin jatkan aluevaltuustossa ja Tyks/sairaalapalvelulautakunnan puheenjohtajana. Tulevalla kaudella on tärkeää edistää eri tulosalueiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.
Uusi aluehallitus joutui heti ensitöikseen päättämään ensi vuoden talousarvion raamista ja lisärahoituksen hakemisesta. Tehtävä ei ole helppo. Huolimatta mittavista sopeutustoimista näyttää ilmeiseltä, että rahoituslain edellyttämää talouden tasapainoa ei ole mahdollista saavuttaa vuoden 2026 loppuun mennessä ilman lisärahoitusta tai lisäaikaa. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen talous on ensimmäisten toimintavuosien aikana ollut raskaasti alijäämäinen ja alijäämää on kertynyt 266 miljoonaa euroa. Taloustilanne on kääntynyt parempaan ja tänä vuonna ennuste näyttäisi, että saavutetaan jo ylijäämää. Vuoden 2026 menopaine on kuitenkin kasvanut alkuperäisestä ennusteesta, joten aikaisemmin päätetty sopeutusohjelma ei riitä. Talouden tasapainoon saaminen vuoden 2026 loppuun mennessä vaatisi 195 miljoonan euron sopeutusta, mikä merkitsisi sitä, että ensi vuonna menojen pitäisi olla 3,4 % (92 M€) pienemmät kuin vuonna 2025 vaikka menopaine vuonna 2026 on merkittävästi lisääntynyt johtuen inflaatiosta, palkkaratkaisusta, palvelutarpeen kasvusta ja yleiskatteellisen valtionrahoituksen suhteellisesta vähenemisestä.
Sekä viranhaltijajohto että luottamushenkilöt ovat yksimielisiä siitä, että tämä ei ole mahdollista ilman että palveluja supistettaisiin niin rajusti, ettei perustuslain takaamia palveluita Varsinais-Suomen asukkaille pystytä takaamaan. Riittävä tuloksen korjaus vuoden 2026 loppuun mennessä olisi mahdollista vain valtion lisärahoituksella. Ollaan siis tilanteessa, että joudutaan joka tapauksessa rikkomaan joko rahoituslakia tai perustuslakia.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi huhtikuun lopussa päätöksensä Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden yhteiseen kanteluun, joka koski rahoituslain ja palvelujen järjestämisvastuun välistä ristiriitaa. Oikeuskanslerin päätös korostaa hyvinvointialueiden vastuuta perustuslakiin ja lakiin perustuvista palveluista ensisijaisena verrattuna talouden tasapainotukseen rahoituslain määräysten perusteella.
Rahoituslain 11 §:n mukainen lisärahoitus on tarkoitettu selkeästi ensisijaiseksi menettelyksi tilanteessa, että rahoituksen taso vaarantaa palveluiden järjestämisen perusoikeuksien toteuttamisen turvaavalla tavalla. Varhan tulee siis lakisääteisesti hakea lisärahoitusta, vaikka sen saaminen on epävarmaa. Suurin osa muistakin hyvinvointialueista tulee hakemaan lisärahoitusta. Jos lisärahoitusta ei saada , Varhan talouden tasapainoa ei saavuteta vuoden 2026 loppuun mennessä, vaan siihen tarvitaan enemmän aikaa.
Tämän vuoksi talousarvio ja suunnittelukehys on laadittu siten, että alijäämät tulisivat katetuksi vuoden 2028 loppuun mennessä. Tätä ratkaisua tukee myös se, että valtioneuvosto tiedotti 17.6. valmistelevansa tilapäistä lainsäädäntöä, jonka mukaan lisäaikaa voitaisiin myöntää tietyin ehdoin niille hyvinvointialueille, joille ei kerry uutta alijäämää vuonna 2025. Tämä ehto näyttäisi nykyisen ennusteen mukaan toteutuvan Varhan kohdalla, mutta muut kriteerit ratkeavat myöhemmin ja mahdollisesti vasta ensi vuonna.
Lisäaika ei poista tarvetta tiukalle menokurille jatkossakin, mutta antaisi mahdollisuuden suunnitella toimintaa ja kehittää palveluita pitkäjänteisemmin ja realistisella pohjalla.
Merja Laine
Kirjoittaja on Varhan aluevaltuutettu ja Tyks/sairaalalautakunnan puheenjohtaja.
