Haaveissa ympärivuotinen mansikankasvatus – 70 vuotta täyttänyt Antti Alanne ei suostu vielä lepäämään laakereillaan

0
Alanteen tilalla mansikka on pääosassa, mutta sivuroolejakin riittää. Aarni ja Antti Alanne ovat muun muassa kunnostaneet vanhan navetan ylisen tanssi- ja juhlatilaksi. Kuva: Suvi Pulliainen.

PAIMIO

– Ei se oo valmis siihen, Aarni Alanne naurahtaa, kun esitän kysymyksen eläkkeelle jäämisestä hänen isälleen, Antti Alanteelle.

Viime torstaina 70-vuotispäiviään juhlinut maanviljelijä Antti Alanne myöntää, että hänen ikäisenään saisi jo himmata, mutta vielä sen aika ei ole. Vaikka tanssimiselle jäisi tietysti silloin enemmän aikaa.

– Se on ollut nuoruudessa harrastukseni, joka oli pitkään tauolla ja nyt on tullut uudestaan. Se on kunnon tsemppausta ja tosi sosiaalista, Antti kuvailee.

Juhlapäivän kunniaksi tansseja päästiin viettämään Paimiossakin pitkästä aikaa, kun Alanteen tilalla tanssittiin mansikkatansseja pyöreiden vuosien kunniaksi viime viikolla. Ja jos suunnitelmat toteutuvat, ne eivät jää ainoiksi tanssitapahtumiksi tilalla. Alanteet ovat nimittäin kunnostaneet vanhan navetan ylisen tansseja ja muitakin juhlia varten.

– Kyllä meillä tavoitteena olisi järkätä satokauden päätösjuhlat vielä kesän lopulla, Aarni Alanne paljastaa.

Jos tansseista saadaan jatkuvampaa toimintaa, tarkoitus on periä osallistujilta pieni pääsymaksu, jolla saadaan katettua esiintyjäkulut.

Antti Alanteen syntymäpäivien kunniaksi järjestetyissä mansikkatansseissa pyörähti noin 300 osallistujaa. Esiintymässä Anu Kivelä ja Hellät Miehet. Kuva: Kenneth Strömberg.

Kasvua kasvihuoneista

Yksi syy, miksi Antti Alanne ei vielä malta vaihtaa vapaalle, on tilan jatkuva kehitystyö. Mansikkaa tilalla on viljelty jo Antin vanhempien ajoista lähtien, ja hän itse aloitti laajamittaisemman mansikan viljelyn avomaalla vuonna 1990, kun tila siirtyi hänen omistukseensa. Nykyisin Alanne toimii tilan hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajaksi on siirtynyt oma poika Aarni.

Jokainen sukupolvi tuo tilan pitämiseen jotain uutta. Siinä missä Antti siirsi painopisteen mansikan viljelyyn, Aarnin kädenjälkeä on laaja kasvihuoneviljely. Huoneet ovat yksi tapa lisätä toiminnan kannattavuutta.

– Se alkoi, kun kauppiailta tuli viestiä, että äitienpäiväksi pitäisi saada mansikkaa myyntiin. Viennin aloitus ulkomaille myös vahvisti tunnelimarjan tuotantosuuntaa. Olemme kehittäneet kasvukautta on mahdollisimman pitkäksi, Aarni Alanne sanoo ja kertoo, että nykyisin mansikkakausi alkaa taimien istutuksella helmikuussa ja loppuu tuotannon päättyessä loka–marraskuussa.

Haaveita ja suunnitelmia tätäkin pitemmästä kasvukaudesta on. Alanteiden toiveena olisi saada joskus tuotettua mansikkaa ympärivuotisesti.

– Suomessa ei toistaiseksi ole mansikkaa ympärivuotisessa viljelyssä. Ulkomailta tuodaan yllättävän paljon mansikoita jo tammikuusta lähtien. Jos siihen voisi tarjota kotimaisen vaihtoehdon, se olisi hienoa, Aarni selittää.

Alanteen tilalla tehdään tarkkaa omavalvontaa. Jokaisesta mansikkalaatikosta löytyvä viivakoodi kertoo, kuka mansikat on kerännyt ja mistä. Myös poimijat voivat itse seurata omaa saldoaan koodin avulla. Kuva: Suvi Pulliainen.

Mansikka vastaa ruokasuosituksiin

Ympärivuotinen kasvatus edellyttää kasvihuoneiden lisäksi oikeanlaista valaistusta. Mansikka ei vaadi kasvuunsa niinkään lämpöä, vaan otolliset valo-olosuhteet. Aarni Alanne kertoo, että oikeanlaista valaistusta on tilalla testailtu kuutisen vuotta, ja työ jatkuu yhä.

Tulevaisuuden haave otti konkreettisen askeleen eteenpäin viime keväänä, kun yhteistyön kautta Alanteen Tilan tytäryhtiö osti konkurssiin menneen puutarhan Koski Tl:n kunnasta. Erillisenä yhtiönä toimivassa kokonaisuudessa testataan kasvukauden pidentämistä, ja mikäli siinä onnistutaan, voisi aamupuuron päälle heittää talvisinkin tuoreita kotimaisia marjoja.

– Ruokasuosituksethan muuttuivat vasta ja nyt pitäisi syödä 800 grammaa kasviksia ja marjoja päivässä. Se on aika iso määrä, ja osa siitä kohdistuu marjoihin, Antti Alanne laskeskelee.

Tilaa tällaiselle kokeilulle ainakin riittää. Alanteen tilalla katteen alaista viljelyä on yhteensä noin viiden hehtaarin alalla.

– Kasvihuoneiden myötä maanviljelijästä on tullut puutarhuri, Antti nauraa.

Alanteille on tärkeää, että maatilamatkailu säilyy kodinomaisena. Aarni Alanne esittelee yhtä vierashuoneista, jotka sijaitsevat vanhassa omakotitalossa tilan mailla. Kuva: Suvi Pulliainen.

Maatilamatkailun käynnistystä

Tanssien ja mansikan kasvatuskokeilujen lisäksi Alanteet suunnittelevat palaavansa maatilamatkailun pariin. Vuonna 2010 aloitettu toiminta sai hyvän alun ja parhaimmillaan Alanteiden matkailutiloissa oli vuodessa 1500 yöpymistä. Korona kuitenkin jarrutti kehityksen ja tilat jouduttiin sulkemaan. Muutama vuosi sitten tiloihin taas majoitettiin Ukrainasta sotaa paenneita.

Nyt majoitustoiminnalle olisi taas aikaa ja tilaa. Vanhaa omakotitaloa on kunnostettu ja huoneita tapetoitu. Syksyn aikana toiminta on tarkoitus saada kuntoon. Sen jälkeen majoitusta tarjotaan muun muassa reppureissaajille ja työporukoille, ja miksei kaveri- ja polttariporukoille, Aarni Alanne pohtii.

Käynnistyvä matkailubisnes, mahdollisuus tanssien järjestämiseen ja uudet kokeilut mansikanviljelyn saralla ovat syitä, miksi Antti Alannetta ei kiinnosta vielä himmata tahtia. Uudet innovaatiot tuovat uutta virtaa.

– Niin ja vohvelikahvila on myös tämän kesän uusi juttu, Antti muistuttaa tilapuodin uudesta tulokkaasta.