PAIMIO
Paimion entisen jätevedenpuhdistamon kupeeseen on viime päivien aikana noussut korkealta terassilta vaikuttava rakennelma. Kyseessä on esteetön lintulava, jonka päälle kiipeämällä pystyy tarkkailemaan kosteikoiksi muutettujen tasausaltaiden elämää.
Suunnitelmissa lava on ollut jo pitkään. Paimion kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Liisa Kaskiluoto kertoo, että entistä jätevedenpuhdistamon aluetta on raivattu ja muutettu kosteikkomaisemmaksi jo muutamia vuosia sitten. Vuonna 2021 käynnissä oli ympäristöministeriön rahoittama Kunta-Helmi -hanke, jossa kunnostettiin uhanalaisia elinympäristöjä, kuten pienvesiä, soita ja niittyjä.
– Silloin oli jo suunnitelma, että tehdään tänne lava, Kaskiluoto kertoo.
Historiankirjat eivät kerro, miksi lavaa ei Kunta-Helmen aikaan rakennettu. Kaupungin suunnitteluinsinööri Noora Mäkiö ja Kaskiluoto veikkaavat, että syynä oli todennäköisesti raha, eli ministeriön hankerahaa ei lavan rakentamiseen saanut käyttää.
Nyt rahoitus on hankittu hiukan eri reittiä. Puolet rahoituksesta on saatu Ely-keskuksen Suomi liikkeelle -ohjelman kautta, jossa kunnostetaan ja kehitetään kuntien lähivirkistysalueita. Loput maksetaan kaupungin ympäristönsuojelun budjetista. Kokonaissumma jäänee 10 000 euron tietämille.
Mahdollisuuksia kaikille
Haastattelupäivänä lintulavan rakennustyöt ovat jo loppusuoralla, ainoastaan kaiteet puuttuvat ja ylätasolle suunniteltu penkki. Lavaa rakentamassa ollut KaVa Rakennus ja Sähkö Oy:n Miikka Kallio lupailee, että valmista pitäisi olla perjantaina.
– On kyllä ollut tosi hienoa päästä tällaista toteuttamaan. Itselläkin on tuo lintuharrastus oman isän kautta ollut pienestä pitäen tuttua. On hienoa, että Paimioon tulee tällainen näinkin lähelle keskustaa, ja että ihan kaikki pääsevät tätä harrastamaan, Kallio hymyilee.
Uusi lintulava on rakennettu esteettömäksi. Esteettömiä ratkaisuja on nähty Paimiossa viime vuosina useampiakin, viimeisimpänä Hiekkahelmen esteetön uimaranta ja sitä kiertävä retkeilypolku.
– Tämä täydentää meidän esteettömien palvelujen valikoimaa, Noora Mäkiö sanoo.
– Se, että tästä tehdään esteetön, ei vaadi meiltä hirveästi enempää. Silloin se palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä paljon tehokkaammin, ja se on mielestäni todella tärkeää. Luodaan mahdollisuuksia kaikille, hän jatkaa.
Kun Kallio saa työnsä valmiiksi, kaupunki viimeistelee vielä lintulavan alustan pinnat. Mäkiö kertoo, että sora peitetään kivituhkalla, jotta pinnasta saadaan oikeasti esteetön.
– Ja tuohon tulee vielä esteettömät parkkipaikat. Niille en nyt uskalla luvata aikataulua, koska kaikki ihmiset ovat lomalla, Mäkiö sanoo viittoillessaan lintulavan vierustalle.
Kivituhkaa tai parkkipaikkoja ei kuitenkaan tarvitse odotella, jos lintulavaa haluaa käydä kokeilemassa. Sekä Kaskiluoto että Mäkiö lupaavat, että kun lavan rakenteet on saatu valmiiksi, voi sitä käyttää.
Monipuolinen linnusto
Paimiossa ei ole varsinaisia lintutorneja, toki Iso-Heikolan luontopolun varrelta löytyvää näköalatornia voi käyttää lintujen tarkkailuun. Nyt rakennettu lava nousee maanpinnasta vain reilun metrin korkeuteen. Jos lavan korkeutta verrataan sille vievälle tielle, kasvaa ero hieman suuremmaksi. Tornista ei kuitenkaan voi puhua.
Miksi siis päädyttiin matalampaan ratkaisuun?
– Raha ja esteettömyys. Kun tässäkin piti tehdä näin pitkä luiska, jotta se täyttää esteettömyysvaatimukset, niin torni olisi ollut käytännössä mahdoton, Noora Mäkiö selittää.
Lavalta lintujen tarkkailu on kuitenkin helpompaa kuin maanpinnalta. Kunta-Helmi -hankkeen aikana tehtyjen selvitysten perusteella paikalla pesii säännöllisesti sinisorsia, taveja ja telkkiä. Myös harmaa- ja lapasorsia sekä heinätaveja on havaittu. Harvinaisimpiin pesiviin lintuihin lukeutuvat luhta-, lieju- ja nokikanat.
– Ja tämä on Paimionlahden muuttoreitin varrella, joten muuttoaikana täällä havaitaan myös levähtäviä lintuja, Liisa Kaskiluoto lisää.
