SAUVO
Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin vesiensuojeluyhdistys on odotellut lahden kunnostussuunnitelmaa jo pitemmän aikaa. Alunperin suunnitelman piti valmistua jo tämän vuoden alussa, mutta suunnitelman tekijän loukkaantuminen viivästytti hanketta sen verran, että uusi tavoite on asetettu vuoden loppuun. Sen jälkeen aloitetaan varsinaiset toimenpiteet, yhdistyksen puheenjohtaja Pauli Rastas lupaa.
– Meidän ensimmäinen ja perimmäinen tavoite on, että kun tätä siltaa lähdetään korjaamaan, niin siihen tulisi sellainen kunnon silta eikä pengersilta. Niin, että vesi pääsee virtaamaan siitä suuntaan ja toiseen, Rastas sanoo ja viittaa lahden ylittävään Karunan pengertiehen.
Ihan lähivuosina tuo kunnianhimoinen tavoite tuskin toteutuu. Rastas muistelee, että kun yhdistys kolmisen vuotta takaperin perustettiin, kyseltiin aikataulua pengersillan peruskorjaukselle.
– Silloin sanottiin, että 5–10 vuotta. Kun tietää Suomen tiestön ja siltojen yleisen kunnon, niin ei tämä varmaankaan ole ensimmäisenä listalla. Todennäköisesti se tarkoittaisi nyt 20–30 vuotta, Rastas laskeskelee.
Haasteena matala joensuu
Suojeluyhdistys on mukana Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa, jossa tehdään kunnostussuunnitelma Kärkniemenlahdelle ja Rantolansuntille. Samassa hankkeessa suunnitellaan kunnostusta myös Taivassalossa sijaitsevalle Ahaistenperän, Järppilän ja Vehaksen merenlahdelle.
Rastas korostaa, että yhdistyksessä ymmärretään kyllä tilanteen realiteetit. Kyse on joensuusta, jonne joki on kuljettanut lietettä ja humusta 60-luvulta lähtien.
– Madaltuminen ja kasvuston lisääntyminen on vääjäämätöntä. Ei sille oikeastaan enää mitään voi. Se juna meni jo, Rastas sanoo.
Veden laadulle sen sijaan on tehtävissä paljonkin, ja se yhdistyksen tavoitteena onkin. Suunnitelmaa varten Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin nykyistä tilaa on selvitelty useammilla mittauksilla viimeisen vuoden aikana. Viime vuoden heinäkuussa otetuista näytteistä selvisi, että Kärkniemenlahden ekologinen luokka on typpipitoisuuksien perusteella huono ja fosforipitoisuuksien puolesta välttävä. A-klorofylli-tasot eli lehtivihreän määrä sen sijaan Kärkniemen näyteasemalla oli tyydyttävä. Rantolassa ja Karunassa se taas putosi välttävälle tasolle. A-klorofylli-tulosten avulla arvioidaan vesistön yleistä rehevyystilaa.
Kasvusto valtaa alaa
Mitä pitemmälle kesä etenee, sitä laajemmalta alueelta lahtea valtaa kasvillisuus alaa. Kärkniemenlahdella kasvaa laajoja kaislikoita sekä ulpukka- ja lumme-esiintymiä. Myöhemmin kesällä pinta-alaa valtaa tähkä-ärviä, jonka nopeakasvuisuus on varsinkin veneilijöiden riesa. Tähkä-ärviän kasvustot kiertyvät nopeasti veneen perämoottorin ympärille.
Kunnostussuunnitelmaa odotellessa yhdistys onkin hankkinut veneen perässä vedettävän leikkurin, jolla kaisloja saa leikattua näppärästi. Sitä myös vuokrataan mielellään pientä korvausta vastaan eteenpäin. Rastas muistuttaa, että pelkkä leikkaaminen ei kuitenkaan riitä.
– Leikkuujäte pitää kerätä pois. Muuten kaikki ravinteet painuvat pohjaan, joka taas auttaa kasvustoa lisääntymään, hän sanoo.
Villinä leviävään tähkä-ärviään leikkuri sen sijaan ei tepsi. Kasvi nimittäin lisääntyy kasvinosistaan, ja niitä kaikkia on mahdoton saada kerättyä vedestä pois.
Kunnostus palvelee kaikkia
Suojeluyhdistyksessä on jäseniä nykyisellään 40–50. Yksi heistä on Kärkniemenlahdella 70-luvulta saakka mökkeillyt Terhi Harmaa, joka näkisi mielellään toiminnassa uusia kasvoja.
– Aika usein talkoissa ovat hallituslaiset, hän huomauttaa.
Tulevan kunnostussuunnitelman sisältöä Harmaa ja Rastas eivät lähde arvailemaan. Vesiensuojelutoimenpiteitä on monia, mutta sen mitkä niistä sopivat kyseiselle alueelle, he jättävät suosiolla ammattilaisten ohjeistamaksi. Kaksikon mielestä Kärkniemenlahden kunnostustoimenpiteet palvelevat muitakin kuin vain alueella mökkeileviä ja asuvia. Suojaisa lahti sopisi erinomaisesti esimerkiksi melontaan tai pitkänmatkanuintiin. Lahden kunnolla on vaikutusta myös sillan toiselle puolelle suunnitellulle Karunan Meritorille. Huonokuntoinen vesistö kun ei houkuttele mökkiläisiä eikä matkailijoita.
Rastas vinkkaa, että yhdistyksen toimista ja suunnitelmista voi kysellä Karunan Unikeonmarkkinoilla sekä Sauvon elopäivillä.
– Silloin mukana on myös suunnitelmaa laativa Pasi Salmi, jolta voi tiukata kiperiin kysymyksiin vastauksia, Rastas naurahtaa.
