Pulpetti kutsuu – ekaluokkalainen Hilda Uuttu harjoittelee kulkemaan kouluun bussilla

0
Hilda Uuttu aloittaa koulutiensä 120 muun paimiolaisen ekaluokkalaisen kanssa torstaina. Jokelan koulu on tuttu paikka myös hänen äidilleen Mari Lempiselle, joka kävi oman alakoulunsa samassa paikassa. Kuva: Suvi Pulliainen.

PAIMIO

Tähän aikaan vuodesta moni pieni koululainen kihisee jännityksestä, sillä torstaina aukeavat koulujen ovet. 7-vuotias Hilda Uuttu sen sijaan suhtautuu koulun aloitukseen rauhallisesti. Tuleva ekaluokkalainen on käynyt tutustumassa kouluun yhdessä eskariryhmänsä kanssa jo muutamaan otteeseen, joten paikka on tuttu.

– Kaksi päiväkotikaveria on samalla luokalla ja koko eskariryhmä tulee tänne, Hilda kertoo ottaessaan samalla keinussa kovia vauhteja.

Hilda suuntaa parin päivän päästä Jokelan kouluun, jossa ekaluokkalaisia on kaksi rinnakkaisluokkaa. Tulevista kouluaineista häntä kiinnostaa eniten kuvaamataito ja liikunta sekä matematiikka. Lukemisen opettelu on vielä edessä, mutta perheen jäsenten nimien kirjoitus sujuu jo taitavasti.

– Odotan sitä, että pääsee istumaan koulun penkille eli pulpettiin. Ja on kivaa, että täällä ei ole aitoja, hän pohtii vertaillessaan koulun tapoja päiväkotiin.

Hilda halusi pitää vanhan päiväkotireppunsa koulukäytössä. Penaali sen sijaan on ostettu uutta elämänvaihetta varten. Pörröinen koirapenaali on saanut myös nimen, Tassu. Kuva: Suvi Pulliainen.

Uusi penaali, vaan ei reppua

Moni koulutiensä aloittava hankkii ensimmäistä luokkaa varten uuden koulurepun. Hilda ei kuitenkaan halunnut, sillä hänen päiväkotiin muutama vuosi sitten valitsemansa reppu on edelleen hyvä. Uusi penaali on kuitenkin ostettu ja sinne uusia koirakyniä. Lisäksi vaatekaappia on hiukan päivitetty ja uudet lenkkarit hommattu, kertoo Hildan äiti Mari Lempinen.

Jokelan koulu on tuttu paikka myös Lempiselle, sillä hän on itse aikanaan käynyt alakoulunsa Jokelassa.

– Täällä on jopa yksi sama opettajakin vielä opettamassa, Lempinen hymyilee.

Omaa luokanopettajaansa Hilda ei vielä haastatteluhetkellä tiedä. Äiti pohtii, että asia varmasti selviää vielä ennen koulun alkua. Ja viimeistään ensimmäisenä kouluaamuna kaikki on selvää. Hildaa asia ei sen enempää mietitytä, vaan hän pinkaisee koulun pihan poikki kiipeilytelineille keikkumaan.

Jokelan koulun pihan monet välituntimahdollisuudet miellyttävät Hildaa. Keinu ja kiipeilytelineet olivat kovassa käytössä haastattelun aikana. Kuva: Suvi Pulliainen.

Koulukyyti Fölillä

Hildan koti sijaitsee lähes Tarvasjoen rajalla, josta matkaa koululle on reilu kahdeksan kilometriä. Lempinen anoi Hildalle koulutaksikuljetusta, mutta anomus ei mennyt läpi. Niinpä Hilda hyppää torstaina ensimmäistä kertaa Fölin koululaislinjan kyytiin. Pysäkille on matkaa kotoa hiukan alle kilometri.

– Saa nähdä miten se sujuu. Olen nyt lomilla, niin saadaan harjoiteltua kulkemista pysäkille ja muutenkin aamujen aikataulua, Lempinen sanoo.

Koulukuljetukset pois lukien, Lempinen on huojentunut koulujen alkamisesta.

– Tämä helpottaa, sillä kuskailut päiväkotiin loppuvat. Nyt täytyy kuskailla vain iltaisin harrastuksiin, Lempinen naurahtaa.

Hieman pienempi vuosiluokka

Paimiossa aloittaa tänä vuonna 121 ekaluokkalaista, kertoo Paimion sivistystoimenjohtaja Jyrki Lumiainen. Hän muistuttaa, että lukumäärä saattaa vielä elää hieman ennen koulun virallista aloituspäivää torstaina.

Ekaluokkalaisia on nyt edellisvuosia vähemmän, sillä esimerkiksi toisen luokan aloittavia on tänä vuonna 147 ja kolmannen luokan 163. Lumiaisen mukaan nyt aloittavan ikäluokan koko on myös pidemmän aikavälin keskimääräiseen oppilasmäärään nähden hieman pienempi.

Ekaluokkalaisten määrän pienentyessä pienenevät samalla myös opetusryhmien koot. Lumiainen kertoo, että koulunsa tänä vuonna aloittavien keskuudessa oppilaita on kaikissa Paimion kouluissa 15–19 luokanopettajaa kohden.

– Tämä on oikein hyvä kehityssuunta, kun muutenkin perusopetuslaki uudistuu nyt 1. elokuuta oppimisen tukea koskevien säädösten osalta kokonaan, ja ensisijainen huomio tulee kiinnittää ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Hieman pienempien opetusryhmien kanssa toimittaessa opettajilla on hieman helpompaa saada tuettua koko ryhmää sekä kohdennettua myös esimerkiksi oppilaskohtaisia tukitoimia oppilaille muun opetuksen yhteydessä, Lumiainen toteaa sähköpostitse.