
PAIMIO
Usvainen aamu valkeni parrasvaloiksi Paimion parantolassa, kun ammattilaiset saapuivat Paimion muotiviikon perjantain (26.9.) seminaaripäivään. Avauspuheenvuoron piti Paimion kaupunginjohtaja Nina-Mari Turpela, kunhan ”eläköön Paimio” –huudatuksilla yleisöä hauskuttaneet juontajat Eija Erlamo ja Joel Törrönen olivat lämmitelleet riittämiin. Jälkimmäinen kuuluttikin Turpelan estradille – vaiko pikemminkin catwalkille – Euroopan kestävän muodin pääkaupungin johtajana.
Muotiviikon vastuullisen muodin teeman mukaisesti Turpela esiintyi äitinsä yli 30 vuoden takaisessa Marimekon mekossa kuin esimerkkinä, missä tyylikkäässä muodin kiertotaloudessa on yhdeltä osaltaan kysymys.
– Olen yrittänyt Marimekon myymälässä selvittää tämän alkuperää. Maija-Kristiina Isolan Maalis-kangas on kyseessä. Tässä mekossa on juhlittu monet rippijuhlat, Turpela kertoi yleisölle.

Paimion muotiviikko on jo vakiinnuttanut asemansa Paimion parantolassa, jota Turpela pitää erinomaisena paikkana tapahtumalle.
– Missä esteetiikka, muotoilu ja kehitys yhdistyisi paremmin kuin parantolassa? hän heitti salin osaavaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin.
Osa vieraista ja yleisöstä oli myöhässä logistisista syistä, osa taas syksyn flunssakauden petiin kaatamia. Silti ensimmäisen tunnin aikana saliin ilmestyi kymmenien ellei satojen ihmisten ammatilaisotanta aika lailla koko Suomesta. Ainakin Kuopiosta, Iistä, Kemiönsaaresta, Tampereelta ja Forssasta oli saavuttu selvästi alalla tunnettuun tapahtumaan verkostoitumaan ja kuulemaan uusinta uutta.
Luvassa aamupäivästä oli esityksiä muun muassa vatteiden mallikappaleiden 3D-mallinnuksesta, pluskokoisten vaatteiden kysynnän ja tarjonnan räikestä epäsuhdasta sekä väreistä ja väriaineista. Myös parantolan upeat keltainen ja sininen mainittiin, jotka ovatkin maailmalla ja muotoilun opetuksessa tunnetut.

Parantola tärkeä keskustelufoorumi innovaatioille
Turpela otti puheenvuorossaan kantaa myös hiljattaiseen negatiivissävytteiseen Talouselämän uutisointiin parantolasta kertoakseen Opetus- ja kulttuuriministeriön korjanneen virheellistä tietoa rahoituksesta. Parantolan maine maailmalla on merkittävä ja kulttuurimatkailun osuus nousee jatkuvasti. Kuukausi sitten paikan päällä kävivät Unescon arvioijat.
– Tänä vuonna parantolassa käy noin 35 000 ihmistä. Suomessa ei oikein aina tiedetä, mitä meillä on ja mitä pitää säilyttää.
Turpela ilmaisikin haluavansa olla hyvinvointi-Paimion johtaja niin palveluiden, koulutuksen kuin kestävän kehityksen osalta. Siihen kuuluvat vastuulliset valinnat, joista nimenomaan Paimion muotiviikolla keskustellaan tulevaisuuteen katsoen. Työsarkaa riittää etenkin tiedonvälityksessä.
– Suomessa ollaan vaatteiden kierrätyksen kärkimaita, mutta me kaikki tiedämme, miten suosittua kiinalainen pikamuoti on, Turpela muistutti.

Omaa suhdettaan muotiin Turpela kuvaili läheiseksi, sillä hän on aina pitänyt kaikesta kauniista. Saman huomasi yleisöstä, joka oli sonnustautunut toinen toistaan tyylikkäämpiin vaatteisiin, kenkiin ja asusteisiin. Tyhjästä ne eivät ilmesty, vaan taustalle tarvitaan monialaista osaamista suunnitteluineen ja tuotantoprosesseineen – mielellään mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä.

Perjantain seminaaripäivän ensimmäisessä osassa esiintyi ammattilaisia Lounais-Suomen Jätehuollosta, Helsingin yliopistosta ja Seamy Side Questista. Lisäksi kuultiin pluskokoisten vaatteiden muotisuunnittelijaa Sarianna Niskalaa. Vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy ja muotisuunnittelija Rolf Ekroth olivat estyneitä tulemaan paikalle, mutta kummankin osaamista tuotiin päivässä esille. Päivä huipentuu iltapäivän esitysten, kuten Finlaysonin ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajien jälkeen Muotifoorumi-verkostoitumistilaisuuteen.
Lauantaina (27.9.) parantolan ovet aukeavat kaikille muodin kuluttajille. Ilmaiseen vastuullisen muodin kuluttajapäivään odotetaan yli 500 osallistujaa.
Paimion muotiviikko Paimion parantolassa 26.–27.9., Alvar Aallon tie 275, 21540 Paimio.