PAIMIO
Vierailtuamme asuntoesittelyssä Ala-Vistan Seuratiellä huomio kiinnittyy päivää paistattelevaan herrakaksikkoon taloyhtiön pihalla. Kiinteistövälittäjä Johanna Pulkkisen mukaan taloyhtiöiden yhteisölliset tilat ovat yhä suositumpia. Miten on, käytetäänkö niitä oikeasti?
– Juu juu, ja minä ainakin 15 kertaa olen joulukuusen sinne laittanut, Kalevi Pilpola hymähtää.
Samassa taloyhtiössä As. Oy Paimion Kostilassa jo 20 vuotta asunut Pilpola on lastannut rollaattoriinsa emaliset padat, jotka selvästi ovat matkalla jonnekin – sitten kun kuulumiset on vaihdettu.
– Kattilat ovat naapurin kukka-astiat. Minä tyhjensin ne. Ne on ollut pihakukkia ja tässä tulee syksy.
Syksyllä kauppansa voi tehdä myös taloyhtiön aulahuoneesta löytyvän kirjakorin täyte. Tarjolla on niin Jolon panttivankkidraamaa kuin Harry Potteria. Lämmin syyskeli houkuttelee kuitenkin enemmän pihalle, jonne Matti Siskonen on saapunut Asematieltä tervehtimään ystäväänsä. Pihalla ei ole muita, eikä hiekkalaatikkoakaan ole hetkeen käytetty.
– Kyllä tuolla parinsadan metrin päässä yksi lapsi käy leikkimässä äitinsä kanssa. Leikkipuistossa on enemmän kavereita. Kolme euroa maksaisi lapio, Pilpola tuumaa hiekan rikkaruohoja katsoen.
Hän kehuu taloyhtiötä hienoksi, mukavaksi ja rauhalliseksi. Siskonen tuo kuitenkin esiin yhden miinuksen.
– Minä en voisi täällä asua, kun ei ole hissiä. Ei tämmöinen ”krämppä” voi, hän nauraa.
Putkiremontit ja kuulumiset edessä
Herrat pohtivat muitakin Vistan vanhojen kerrostalojen haasteita. Kuulemme tutun väitteen siitä, että putket on aikanaan Paimiossa paremmin tehty. Niin tai näin, nyt taloyhtiöillä on edessä suuria korjaushankkeita.
– Ei ole mitään putkiremontista vielä puhuttu. Kyllä se ajankohta tulee ihan varmasti. Talo on vuonna 1971 rakennettu, Pilpola toteaa.
– Meillä on vuonna 1991 rakennettu talo, ja nyt jo on pieniä vuotoja. Putkimiehen mukaan kupariputkissa on eroja, Siskonen harmittelee.
Miehet eivät kuitenkaan vaikuta olevan huolissaan remonteista, vaan kehuvat asuinaluetta ja yhteisöllistä tunnelmaa. Naapuriavulle on aina sijansa.
– Naapurin mamma kun menee saunaan, niin koira on minun luona hoidossa. Täällä jutellaan kaikkien kanssa ja kysytään, mitä kuuluu, Pilpola kehuu.
Rakennustekninen asiantuntija myisi asunnon vasta putkiremontin jälkeen
Aiemmalla urallaan kymmeniä putkiremonttihankkeita kilpailuttanut ja urakoinut Kiinteistöliiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen kertoo puhelimitse, että hankesuunnitteluja toteutetaan juuri nyt paljon. Etenkin pääkaupunkiseudulla tilanne on lähiöissä erittäin ajankohtainen, mutta ajantasaiset tilastot valtakunnallisesta määrästä saadaan vasta marraskuussa.
Suurimpana esteenä kalliin putkiremontin toteuttamiseen on Väätäinen pitää taloustilannetta. Taloyhtiöiden asukkaat ymmärtävät kyllä hyvin remontin tärkeyden.
– Jos talo on 60 vuotta vanha, eikä ole tehty putkiremonttia, niin kyllä valtaosan osakkaista pitäisi olla tietoisia, että se on tulossa.
Väätäinen nauraa makeasti kuullessaan väitteet paimiolaisten putkien ja veden laadusta.
– Tällaisia urbaaneja legendoja kuulee, mutta kyllä niihin kaikkiin taloihin on ihan samaa tavaraa siihen aikaan laitettu. Veden laadulla ja vesijohtopaineella voikin olla vähän merkitystä, jos ne ovat onnellisten tähtien alla Paimiossa.
Edessä oleva putkiremontti ei ole varsinainen houkutin asunnon ostajalle eikä myyjälle. Silti moni haluaa päästä putkiremontoitavasta kodista eroon ennen kustannusten nousua.
– Se on se huonoin hetki myydä, kun isännöitsijäntodistuksessa lukee, että putkiremontti on tulossa. Kannattanee odottaa, että remontti on tehty. Silloin on mustaa valkoisella, paljonko se on maksanut.
Väätäinen arvioi putkiremontin neliöhinnaksi noin tuhat euroa neliöltä, sillä usein samassa yhteydessä korjataan muutakin.
– Jos on 2000 euroa neliöltä, niin yhtiössä varmaan on poikkeuksellisen paljon yksiöitä ja kaksioita, ja samalla on tehty esimerkiksi ilmanvaihtoremontti. Aina, kun lähdetään jotain tekemään, on hyvä katsoa laajempi korjaustarve.
1990-luvun kiinteistöjen kohdalla Väätäinen tunnistaa kuparisten vesijohtojen ongelmat. Sen sijaan viemäreiden pitäisi olla sen ajan taloissa edelleen hyvässä kunnossa. 2000-luvun taloissa on kuitenkin ilmennyt asennusvirheiden kaltaisia ongelmia viemäriputkissa. Niin taloyhtiössä kuin omakotitaloissa on tärkeää kartoittaa tasaisin väliajoin kiinteistön kuntoa, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.
