Yksi vai useampi seurakunta? Vai yhtymä sittenkin? – Rova 2030 -hankkeen kuuleminen herätti kysymyksiä

Teksti: Kaija Unhola

Lääninrovasti Risto Leppänen ja Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Mika Piittala avasivat kuulemistilaisuudessa hankkeen eri vaihtoehtoja Paimion rovastikunnassa.

Paimion rovastikunnan eli Liedon, Loimaan, Paimion, Pöytyän, Salon ja Someron seurakuntien Rova 2030 -hankeen ydin on ollut seurakuntien hallinnon ja talouden keskittämisessä. Seurakuntien nimeämän ohjausryhmän edustajat ovat esittäneet seurakuntamalleina kolmea eri vaihtoehtoa: aluemallia, työalavetoista mallia ja yhtymämallia. Neljäs lisämallikin tilaisuudessa kuultiin.

”Seurakunnan ydin ei ole talous ja hallinto, vaan toiminta.”

Miten varautua tulevaisuuteen?

Risto Leppänen kertoo, että lähtökohtana on säilyttää kirkolliset toimitukset paikallisina. Miksi tällainen prosessi sitten tarvitaan?

– Elämme taloudellisen, toiminnallisen ja myös hengellisen murroksen keskellä. Älykäs organisaatio ennakoi ja varautuu tulevaisuuteen. Pyrkimyksenä on, että seurakunnan tärkeimmät tehtävät toteutuvat tulevaisuudessa laadukkaasti koko rovastikunnan alueella. Seurakunnan ydin ei ole talous ja hallinto, vaan toiminta, Leppänen alleviivaa.

Seurakunnissa kirkon jäsenten vähentyminen ei perustu vain kirkosta eroamisiin, vaan syntyvyys on laskenut ja kuolleisuus lisääntynyt. Mika Piittala selvitti asiaa lukujen valossa.

– Paimion seurakunnassa oli 2000-luvun alkupuolella 12 000 jäsentä, nyt jäseniä on 9 000. Tähän jäsenistön laskuun pitää jotenkin reagoida. Se ei koske pelkästään Paimiota, vaan koko Suomea. Keskustelua tilanteesta on käyty pitkään, Piittala toteaa.

Ensimmäinen seurakunnan kuulemiskierros oli keväällä, ja nyt on menossa toinen kierros kaikissa hankkeen seurakunnissa. Marraskuussa 2025 on valtuustojen neuvoa-antava äänestys tai kannanotto. Sen tulosten valossa halutaan kuulla, mitä paikalliset luottamushenkilöt ajattelevat liitossopimuksesta.

Eri seurakuntamalleja pohdittu

Hankkeen tiimoilta ollaan keskusteltu pitkään, mikä on seurakunnan rakennemalli. Onko se yksi seurakunta vai seurakuntayhtymä? Tilaisuudessa esitetty malli on kirjoitettu yhden seurakunnan pohjalta, mutta siinä on ajatus kuudesta seurakunta-alueesta, jonne siirretään päätösvaltaa.

Seurakunta-alueet olisivat Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä, Salo ja Somero. Seurakunnan jäsenmäärä tällä alueella olisi 90 306 ja henkilömäärä talousalueella 127 230. Malli toimisi ikään kuin seurakuntayhtymän tavoin, mutta sen taloutta ja hallintoa keskitettäisiin.

– Tästä tuli jonkin verran kritiikkiä, että pitäisi olla vielä vaihtoehtoja. Ohjausryhmässä tätä mietittiin ja kerättiin vähän palautetta. Kentältä alkoi tulla erilaisia ehdotuksia vaihtoehdoista, että tehtäisiinkin kaksi seurakuntaa: Lieto, Loimaa, Paimio ja Pöytyä sekä Salo ja Somero. Salosta tuli kommentti, että pohtikaa vielä lisää vaihtoehtoja, Risto Leppänen mainitsee.

Näiden kahden seurakunnan kesken olisi tiivis hautaus-, henkilöstö- ja taloushallintoyhteistyö.

– Salolaiset ovat huomanneet, että Salon kannattaisi olla seurakunnassa mukana eikä jäädä irralleen, Risto Leppänen selvitti tilannetta, joka elää jatkuvasti.

Mika Piittala toi keskusteluun vielä kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä ajatuksena olisi, että vuoden 2027 alusta Lieto ja Pöytyä liittyisivät yhteen, näin myös Somero ja Salo sekä Loimaa ja Paimio.

Paimion seurakunta voitaisiin jakaa neljään toiminta-alueeseen. Nämä neljä aluetta olisivat Paimio-Lieto, Loimaa-Pöytyä, Somero-Salo-pohjoinen sekä Salon eteläinen seurakunta.

”Identiteetit seurakunnissa ovat omaleimaisia ja sitä pitää vaalia.”

Päätösvalta alueille

Yhden seurakunnan mutta kuuden alueen mallissa päätösvalta pitää siirtää alueelle. Jos päätösvalta on alueella, uskotaan, että hanke voi onnistua.

– Tapahtumat pitää tehdä paikallisesti. Yhteinen henkilöstöviestintä pitää olla koordinoitua. Identiteetit seurakunnissa ovat omaleimaisia ja sitä pitää vaalia, Risto Leppänen kiteytti.

Tunnelma kuulemistilaisuudessa oli kiinnostunut, hiljainen, vähän hämmentynytkin. Tilaisuuteen osallistunut Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen sanoi kannattavansa lämpimästi yhtymämallia, jossa seurakunnan päätöksenteko säilyy ja identiteetti pysyy. Mika Piittala kirjasi kuulemistilaisuuden yleisön huomioita, kysymyksiä ja ehdotuksia.