PAIMIO
SALIBANDY Pelaajien ja taustahenkilöiden olemuksista ja ilmeistä voi päätellä paljon: paluu Paimioon on sekä Ruoskalle seurana, mutta myös sen lippulaivalle edustusjoukkueelle äärimmäisen iloinen ja tärkeä asia.
– Onhan se. Kyllä voi sanoa, että vähän ekstraperhosia tulee varmasti vatsassa olemaan, kun lauantaina pääsee hallille. Ehti tässä usko mennä jo moneen kertaan sen 15 vuoden aikana. Ja ihan rehellisesti en uskonut enää siihen, että Paimiossa vielä joskus pelattaisiin, tunnelmoi Kalle Perkonoja, joka kuului Ruoskan edustusjoukkueeseen jo silloin, kun ryhmä edellisen kerran pelasi kotipelinsä Paimiossa.
Tosiaan, siitä on lähes 15 vuotta kun Paimion Ruoskan edustusjoukkue pelasi edellistä kertaa kotiottelunsa Paimiossa. Pitkät evakkovuodet Turussa käsittivät monta mainiota kautta II-divisioonassa, mutta hetkittäin lähtö myös sarjaporrasta alemmas oli hiuskarvan varassa.
– Varsinkin siinä vaiheessa kun oli ihan kiikun–kaakun, pudotaanko III-divisioonaan, oli usko koetuksella. Se oli ihan elintärkeää, että Ruoska pysyi II-divisioonatasolla nuo vaikeat hetket viime vuosikymmenen puolella. Veikkaan, että ainakin edustusjoukkuetoiminta olisi hiipunut jos III-divari olisi kutsunut, Perkonoja tuumii.
Kotiyleisöstä lisäbuustia
Mutta kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti Ruoska pysyi hengissä ja pärjäsi vieläpä 2010-luvun edetessä II-divisioonassa yhä paremmin ja paremmin. 2017 joukkue juhli II-divisioonan voittoa ja pääsi siten karsimaan paikasta valtakunnalliseen Suomi-sarjaan. Tuolloin nousu ei vielä toteunut, mutta keväällä 2024 nousukarsintakellossa oli jo toinen ääni. Ja sen myötä Ruoska palaa Paimioon korkeamman sarjatason joukkueena kuin paikkakunnalta lähtiessään.
– Kovia ja hyvätasoisia pelejähän nämä ovat kaikki, mutta ennen kaikkea toivomme, että joukkue innostaisi niin paikallisia lapsia ja nuoria kuin vanhempiakin salibandyn pariin. Toivotaan, että lauantaina uuden sisäliikuntahallin lehterit ovat viimeistä paikkaa myöden täynnä, kun lauantaina peli Dynamoa vastaan alkaa, sanoo Ruoskaa jo 2010-luvun alkuvuosista valmentanut ja nykyisin managerin roolissa operoiva Tommi Löytynoja.
Suomi-sarjaa toista kauttaan pelaavan Ruoskan ensimmäinen vastus on siis lauantain paluupelissä oululainen Dynamo, mutta seuraava otatus on luvassa heti seuraavana päivänä sunnuntaina. Tuolloin vastaan astelee niin ikään oululainen Merikoski SBT.
Ruoska on neljän kierroksen jälkeen sarjataulukossa viidentenä, kun taas Dynamo löytyy sijalta 8 ja Merikoski SBT sijalta 4.
– Tasaisia pelejä on varmasti luvassa. Toivotaan tietysti, että saadaan kotiyleisöstä pieni lisäbuusti peleihin ja siten kaksi voittoa kairattua, mutta helppoa se ei varmasti ole, Perkonoja ennakoi.
Tunteikas paluu kotiin
Perkonojan lisäksi Ruoskan pelaajista Toni Lindell on ainoa, joka on pelannut joukkueen riveissä jo Hevonpään vuosina. 35-vuotiaille konkaripelaajille paluu kotiin on totta kai tunteikas.
– Puitteet on hyvät. Totta kai alussa on aina vähän uusien käytäntöjen opettelua, mutta jos vertaa niihin halleihin missä on viimeiset miltei 15 vuotta Turussa pelattu, onhan se ero kuin yöllä ja päivällä. Hienoa päästä takaisin kotiin, Lindell hymyilee.
Ja puitteilla salibandyn pelaaja tarkoittaa tietysti pelin kannalta olennaisinta, eli alustaa. Sisäliikuntahallin tuore matto saakin pelaajien kehut.
– Heittämällä yksi parhaista matoista, millä on päästy pelaamaan. Todella hyvä, Perkonoja kehaisee.
Salibandyn miesten Suomi-sarjaa Paimion sisäliikuntahallissa: Lauantaina Ruoska–Dynamo kello 18 alkaen, sunnuntaina Ruoska–Merikoski SBT kello 15 alkaen.
”Ihan oikea, kunnon koti Paimiossa”
Sisäliikuntahallin tiistai-illassa riittää kuhinaa, sillä kahtia jaetussa salissa Ruoskan juniorijoukkueet ovat juuri päättämässä omia harjoitusvuorojaan, mutta samalla seuraavaksi harjoitusvuorossa olevat edustusjoukkueen pelaajat lämmittelevät jo omaa 1,5-tuntistaan varten.
Seuraavassa hetkessä väliseinä keskeltä kenttää vedetään sivuun, jonka jälkeen kaksi pientä kaukaloa muuntuu muutamassa minuutissa yhdeksi täysikokoiseksi salibandykentäksi. Tehokkaan näköistä, mutta myös toimivaa.
– Saimme ne vuorot, mitä toivoimme. Ajatuksena oli, että voisimme yhdistää junnujen ja aikuisten treenejä mahdollisimman paljon samalle arki-illalle, jotta kaukaloa ei tarvitsisi kerätä useampaan kertaan pois välissä varastoon. Samalla näistä on tullut samalla vähän koko seuraa yhdistäviä treeni-iltoja, joka on tietysti hyvä, tuumii Paimion Ruoskan puheenjohtaja Mikko Poikkimäki.
Hänen mukaansa Ruoskan riveissä on tällä hetkellä noin sata junioripelaajaa, ja jotakuinkin toiset sata aikuispelaajaa. Ja suunta on Paimioon muuton myötä ylöspäin.
– Ei nyt mitään räjähdysmäistä, koska olemme vasta viikon ehtineet harjoitella täällä. Mutta P9-joukkue aloitti elokuussa ja P7 startattiin tällä viikolla. Kiinnostusta on, ja toivottavasti myös harrastajia ja sen mukana uusia joukkueita saadaan tasaisesti lisää mukaan seuraan nyt, kun meillä on ihan oikea, kunnon koti Paimiossa, Poikkimäki kiittelee.
Tiistain harjoituksissa kuultiin jo supinaa siitä, mahtaisiko pelisalin puolelle olla muovattavissa talven otteluihin jopa lisäkatsomopaikkoja, jos ylätasanteen 200 paikkaa loppuvat kesken. Tilaa pelikentän ja seinän välissä ainakin olisi neljä-viisi metriä, joten sen puolesta haaveilulle voisi olla sijaa ainakin teoriatasolla.
– Ylös menee 200 katsojaa ja totta kai olisi kiva, jos viikonlopun peleissä nuo paikat olisivat jo täynnä. Mutta kohta nähdään, kannattaako (lisäpaikkojen suhteen) jatkaa haaveilua, Poikkimäki hymyilee.
