Paimiosta ja Sauvosta on tehty kuluneen vuoden aikana yli 350 susihavaintoa Luonnonvarakeskuksen Tammu-järjestelmään. Koko maata katsoen se on suurin havaintomäärä yhtä reviiriä kohden.
Ilmoitetut susihavainnot pilkuttavat Luonnonvarakeskuksen reviirikartalla koko seutukunnan punasiniseksi, eli niitä on tehty ihan joka puolella aluetta.
Lähes puolessa kirjatuista havainnoista kyse on parista sudesta ja reilussa puolessa kyse on ollut laumasta. Tyypillistä on, että esimerkiksi riistakameraan voi tallentua vain pari, vaikka paikalla on ollut useampiakin.
Laumahavainnossa vuosi sitten marraskuussa oli vilkas ajankohta ja silloin oli kyse isohkoista, jopa yhdeksän yksilön laumasta, keväällä susilauma on ollut pienempi. Luken tiedoista selviää myös, että seudulta on saatu 21 onnistunutta dna-näytettä, jotka vahvistavat kuvaa reviiristä, ja kertovat myös onnistuneesta lisääntymisestä. Saattaa olla, että laumasta on osa jo lähtenyt etsimään omaa reviiriä.
Havainnot arkipäivää
Jo tammikuussaPaimionlahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö totesi, että suden näkeminen Paimiossa on arkipäiväistä.Havaintojen runsaan määrän taustalla näkyy, että alueella on paljon ihmisiä, tiestöä, avaria peltomaisemia ja riistaa riittää ruuaksikin. Lisäksi alueella on erittäin aktiviisia suurpetoyhdyshenkilöitä, joista osa jopa asuu susien tiedettyjen kulkureittien tuntumassa.
Sudet ovat konservatiivisiä, eli käyttävät tyypillisesti samoja turvalliseksi kokemiaan reittejä.
– Loppupeleissä ne kulkevat suht vähän keskustoissa ja oleilevat yleensä syrjemmällä, vaikka toki niitä Vistan nurkillakin on ollut. Tyypillistä on, että ne tätä aluettaan ja usein sen reunamia tutkaillen ja merkaten liikkuvateri kokoonpanoilla, eivät aina koko lauman voimin.
Susihavainnoista onainahyvä ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, joiden yhteystieto löytyy Riistakeskuksen sivuilta. Hätäkeskukseen yhteyttä ei tarvitse ottaa, ellei koe suden käytöstä jotenkin uhkaavana.
Todennäköisesti syksyn edetessä havaintojen määrä jälleen kasvaa, sillä kevään pennut ovat jo sen kokoisia, että liikkuvat sujuvasti lauman mukana. Myös hirvenmetsästyksen käynnistyminen tuottaa todennäköisesti taas enemmän havaintoja.
– Peimarissa ei hetkeen ole ollut hyötyeläin- tai koiravahinkoja. Metsästyskoirat jätetään yhä hanakammin kotiin, kun metsälle lähdetään, kertoo tilannekuvasta Perkkiö.
Metsästyksen salliminen edistyy?
Hallituksen esityksen luonnos metsästyslain muuttamiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Lakimuutos liittyy suden suojeluaseman kevenemiseen.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah lausui heti Luken kannanjulkistuksen perään, että tuore kanta-arvio antaa hyvät perusteet sallia suden metsästys tulevana talvena ja että kiintiöt määritellään kanta-arvion ja muiden tarpeellisten tietojen pohjalta. Aiemmin hän on kertonut, että lakimuutoksen tarkoituksena on käynnistää suden kiintiömetsästys heti ensi vuoden alussa.
Susien metsästys jakaa kantoja voimakkaasti. Tiistaina Maa- ja Metsätaloustuottajain keskusliitto MTK kiirehti ilmoittamaan pitävänsä kiintiömetsästystä välttämättömänä. MTK kannattaa suden metsästysajan alkamista jo elokuussa, mikä auttaisi torjumaan kotieläinvahinkoja.
Suomen luonnonsuojeluliitto näkee, että yleisen sudenmetsästyksen aloittaminen on ennenaikaista ja susikanta ei ole geneettisesti riittävän suuri kestämään kannanhoidollista metsästystä. Liitto muistuttaa myös, että Suomessa on muuhun Eurooppaan verrattuna vähän susia.
Varsinais-Suomen Riistakeskuksen riistapäällikkö Jörgen Hermansson pitää Turun Sanomissa kannanhoidollisen metsästyksen sallivaa lakimuutosta toivottavana.
Hermansson totesi, että koska Varsinais-Suomessa susia on paljon, niiden reviirit ovat pieniä ja häiriökäyttäytymistä paljon, voitaisiin susia metsästää täällä mittavastikin. Muutaman vuoden päästä laumojen määrä voisi olla noin kymmenen tai ehkä allekin, hän arvioi.
– Lakimuutos antaa meille pelimerkkejä ja työkaluja luoda sellainen susitilanne Varsinais-Suomen maaseudulle, joka on siedettävä muutaman vuoden tähtäimellä.
FAKTA
Luke julkisti tiistaina tuoreet kanta-arviot, joiden mukaan maaliskuussa Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Näistä viitisentoista on Varsinais-Suomessa ja niissä satakunta sutta. Kasvua näissä on kymmeniä yksilöitä.
Susikanta on koko maassa kasvanut edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Ennakkoarvioiden mukaan jo ensi kuussa susien määrä olisi noin 557.
Luonnonvarakeskuksen karttoihin merkityt reviirit vahvistavat sitä kuvaa, että susikannan kasvu painottuu voimakkaasti juuri tänne maan lounaisosiin.
