Paimion opiston kävijöistä selvä vähemmistö on miehiä.
– Vain 16 prosenttia kurssilaisista on miehiä. Osuus on pysynyt aika lailla samana viimeiset vuodet, kertoo Paimion opiston rehtori Satu Lehtisalo .
Lehtisalon mukaan miehiä on perinteisesti enemmän mukana metsästys-, kalastus- ja puutyökursseilla, saaristolaivurikurssilla ja esimerkiksi rumpujen soitossa. Kädentaitokursseilla miehet ovat harvinaisuus.
– Tänä vuonna kudonnassa on yksi mies.
Herkuttelevat miehet keittiössä -kurssi on pyörinyt opistolla jo vuosikymmeniä ja kurssi on suosittu joka vuosi.
– Siellä on monia konkareita, jotka ovat olleet mukana vuosia, Lehtisalo kertoo.
Opistolla kaivataan ideoita siitä, millaiset kurssit vetoavat miehiin.
– Otamme vastaan kaikki ideat, että miehet innostuisivat entistä enemmän mukaan toimintaan.
Äijätunnit suosiossa
Paimion opistolla on muutamia vain miehille suunnattuja kursseja, kuten äijä-sport, äijävenyttely ja äijäjooga.
– Nämä kurssit ovat olleet erityisen suosittuja tänä vuonna. Kaikki ovat täynnä tai ainakin lähes täynnä, Lehtisalo kertoo.
Äijä-sport-tunti on hikiliikuntaa, jossa pelataan muun muassa erilaisia pallopelejä. Äijä-sportin jälkeen venytellään.
– Miehet selkeästi kaipaavat liikuntaa, ja tällaisille kursseille on tarvetta. Kaikki opiston liikuntaryhmät ovat kaikille avoimia. Liikuntaryhmissä suurin osa kävijöistä on naisia, joten ehkä miehillä on kynnys mennä mukaan. Tunnit sopivat kuitenkin kaikille, ja miehet otetaan ilolla vastaan, Lehtisalo toteaa.
Vältetään krempat
Tänä syksynä miesten oma jooga, äijäjooga, teki paluun opiston ohjelmistoon. Äijäjoogan ohjaajalle, kaarinalaiselle Juha Haijaselle kurssin vetäminen on osa joogaopettajan koulutusta.
– Äijäjoogassa käy parinkymmenen miehen porukka joka viikko. Mukana on sellaisia, joille jooga on uusi juttu ja sellaisia, jotka ovat aiemminkin käyneet täällä äijäjoogassa, Haijanen kertoo.
Haijanen itse on joogannut jo 25 vuotta. Hän kertoo joogan olevan hyvää vastapainoa jääkiekkoharrastukselle.
– Aikoinaan vaimo houkutteli mukaan joogaan. Päätin, että menen kokeilemaan kerran ja sille tielle jäin.
Olen pelannut pitkään jääkiekkoa, edelleenkin seniorijoukkueessa, ja joogalla saa hyvin vältettyä kremppoja. Hierojalla ei ole tarvinnut enää vuosiin käydä, Haijanen toteaa.
Äijäjooga on rauhallista hatha-joogaa, jossa ei tule hiki. Jooga kestää kerrallaan tunnin. Alkuun lämmitellään, sitten tehdään harjoituksia ja lopuksi rentoudutaan.
– Liikkeet ovat tarkkaan mietittyjä ja niistä on tuhansien vuosien kokemus. Tämä on hidasta venyttelyä, joka perustuu yksinkertaisiin liikkeisiin ja moniin toistoihin. Pyrin siihen, että tunneilla on rento ja leppoisa meininki.
Ei mennä solmuun
Ohjaaja vakuuttaa, että jooga sopii hyvin myös kaikkein kankeimmille miehille.
– Joku joogaguru on joskus sanonut, että jooga sopii kaikille, jotka osaavat hengittää. Kankeus ei ole mikään este, enemminkin päinvastoin.
Hän kertoo, että mukana on miehiä 30-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin.
– Olemme sopineet äijien kanssa, että jos joku liike ei tunnu hyvältä, sen voi jättää tekemättä. Joogassa jokainen voi tehdä sen verran kuin itse pystyy ja annan moniin liikkeisiin vaihtoehtoja. Itseään pitää osata kuunnella. Tuntua saa, mutta ei sattua.
Haijasen mukaan monella miehellä saattaa olla vääriä käsityksiä siitä, mitä joogassa tehdään. Solmuun ei tarvitse päästä.
– Jotkut saattavat luulla, että joogassa pärjäävät vain nuoret ja notkeat naiset ja, että siellä seistään päällään ja taivutaan mahdottomiin asentoihin.
Rauhoittuminen ja hengittäminen ovat tärkeä osa joogaa.
– Jooga kehittää keskittymistä, tasapainoa ja mielenrauhaa. Kaikkein hätäisimmistä saattaa tuntua, ettei joogassa tapahdu mitään. Hyödyt eivät näy vielä seuraavana päivänä, vaan vaaditaan pitkäjänteisyyttä, Juha Haijanen sanoo.
