– Aloitin sotealuepäällikön vs. sijaisuuden 15.7. ja sijaisuus on jatkumassa, hän kertoo.
Paimion kaupunginvaltuustossa Heino on ollut mukana jo vuodesta 2005 alkaen. Melkein yhtä kauan kuin hän on Paimiossa asunut.
– Paimioon muutin takaisin vuonna 2000, hän kertoo.
Vaikka Heino on asunut 50-vuotisen elämänsä aikana niin Piikkiössä, Paimiossa, Salossa, Turussa, Jyväskylässä, Raahessa ja Oslossakin, on Paimio osoittautunut eniten kodiksi, ja täällä hän on asunut elämänsä paikkakunnista kaikista pisimpään. Paimiossa hänellä on myös perhettä ja sukua.
Ikävä potilastyötä
Alun perin Heinosta ei pitänyt tulla terveydenhuollon ammattilainen: hänen lapsuutensa haaveammatti oli pappi. Lukion jälkeen hän kuitenkin päätti opiskella kätilöksi ja toimikin kätilönä muutaman vuoden ajan niin Suomessa kuin Norjassa.
Kätilön ammatin lisäksi Heino on terveystieteiden maisteri sekä gradua vaille valmis hallintotieteiden maisteri. Hän on työskennellyt niin sairaanhoitajana, osastonhoitajana kuin ylihoitajana sekä esimiestehtävissä Turussa, Espoossa, Helsingissä ja Paimiossa.
Korona-aikana Heino oli mukana perustamassa Helsinkiin varasairaalaa koronapotilaille. Sairaala piti perustaa erittäin nopealla aikataululla: virallinen tieto sairaalan perustamiselle tuli perjantaina 7.1.2022, ja jo maanantaina 10.1. sairaalaan saapuivat ensimmäiset potilaat.
– Sairaalassa hoidettiin kaikkiaan satoja potilaita.
Nopea toimeen tarttuminen kertoo Heinon tavasta työskennellä: vaikka hän toimii esimiestehtävissä, ei hän pelkää esimerkiksi pukeutua suojavaatteisiin ja ottaa hoitaakseen eristyspotilaita.
Myös nykyisessä työssään hän haluaa ylläpitää käytännön työtä.
– Vähän olen kyllä ikävöinytkin potilastyötä. Mutta nyt kun influenssarokotukset alkavat, aion mennä rokottamaan sekä Kaarinan että Paimion terveysasemille, hän kertoo.
Lukuisia luottamustoimia
Paitsi että Heino on toiminut jo pitkään Paimion kaupunginvaltuustossa, ja toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, ”harrastaa” hän muitakin luottamustoimia. Hän on mukana muun muassa Sotilaskotisisarissa, Pelastakaa Lapset ry:ssä, Ehyt ry:n valtuustossa, Teos ry:n hallituksessa, Munuais- ja maksaliiton maksatyöryhmässä ja Varsinais-Suomen munuais- ja maksayhdistyksen hallituksessa sekä Paimion seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksessa.
– Kyllä minulla joka viikolle jotain yhdistysmenoa on, hän naurahtaa.
Heino kertoo, että aktiivisuus yhdistystoiminnassa on osittain siirtynyt myös hänen lapsiinsa. Hän on kolmen aikuisen tyttären äiti.
– Tytöt ovat olleet mukana yhdistystoiminnassa jo lapsesta saakka ja he ovat oppineet siihen, että osaavat avata suunsa, Heino kertoo.
Aikoinaan Heino on toiminut myös tukiperheenä kolmelle nuorelle, jotka ovat nykyisin jo yli kolmekymppisiä, mutta vierailevat kylässä edelleen. Samoin lasten ystävät tulevat edelleen käymään, osa omien lasten kera.
– On ihanaa, että he ovat edelleen kuin kotonaan; uskaltavat mennä jääkaapille, mutta myös täyttävät astiakonetta, Heino kuvaa.
Nykyisin Heino on myös kahden lapsenlapsen mummu ja hänelle on tärkeää myös toimia mummun tehtävässä säännöllisesti.
– Hoidan heitä joka sunnuntai kun tyttäreni käy miehensä kanssa tanssikurssilla. Lisäksi silloin tällöin myös viikolla nähdään.
Tyytyväinen elämään
Heino kertoo, että on juuri nyt tyytyväinen elämäänsä. Hän asuu kaksin miehensä kanssa ja nauttii lapsenlasten kasvun seuraamisesta. Heino on innokas lukija ja tulevaisuuden haaveena hänellä on itsekin kirjoittaa joskus dekkari.
50-vuotispäiväänsä tänään 24. lokakuuta hän viettää matkoilla – aivan yksin.
– Olen Tukholmaan maanantaista torstaihin ihan itsekseni ja aion kiertää monessa museossa, hän kertoo.
Sitä ennen hän on kuitenkin muistanut kaikkia 450 alaistaan.
– Kävin ostamassa laatikkokaupalla kaurakeksejä ja vein niitä kaikkiin pariinkymmeneen henkilökunnan taukotilaan, hän kertoo.
