Vuosina 2020–2021 Sauvossa kurkoteltiin muuttaja kerrallaan kohti 3 000 asukkaan haamurajaa, mutta viime vuonna lukema tipahti yli 40:llä 2 917:ään. Tämä vuosi kuitannee tuon tappion, mutta mairittelevaa vuotta 2023 katsotaan myös kuntajohdossa, kuten tämänkin lehden sivulta 9 käy ilmi, maltillisesti. Kotimaan sisäistä muuttovoittoa Sauvo ei ole kerännyt, vaan nousu perustuu yksinomaan siihen, että paikkakunnalle viimeisen runsaan 1,5 vuoden aikana sotaa paenneet ukrainalaiset ovat hakeneet ja saaneet Sauvon kotikunnakseen.
Sama fakta pätee toki myös pohjoisessa kuntanaapuri Paimiossa. Vaikka tilastokeskuksen taulukoihin Paimiolle merkitään jälleen kerran ”tutut satakunta asukasta kasvua”, on totuus luvun takana se, että kotimaan muuttovoitossa Paimio on jo tipahtanut 2020-luvun taitteen kasvu-uralta. Siinä on myös Paimiolla pohdittavaa, jahka tuoreimmat kasvuluvut saadaan ensin virallisiin vuositilastoihin.
Toisaalta sekä Sauvo että Paimio saavat kasvuluvuista ihan aidon sulan hattuihinsa. Se, että kymmenet ja kymmenet ukrainalaiset ovat halunneet nimenomaan kotiutua seudulle, kertoo paljon myös vastaanotosta. Niin Paimiossa kuin Sauvossa on tehty heti keväästä 2022 hartiavoimin työtä sen eteen, että ukrainalaisilla olisi olosuhteet huomioiden mahdollisimman hyvä olla. Lämpöä kodeissa ja myös kotien ulkopuolella.
Ukrainalaisten kanssa keskustellessa huomaa usein ihmettelevänsä itsekin, miten paljon hyvää he löytävät uusista kotipaikkakunnistaan. Ihastellaan kouluja, päiväkoteja, luontoa, ihmisiä ja harrastusmahdollisuuksia. Moni asia mikä pitkän linjan paimiolaisista tai sauvolaisista tuntuu itsestäänselvältä, voikin parin tuhannen kilometrin päästä saapuvalle olla jotain poikkeuksellista ja erikoista.
Ehkä näistä ajatuksista voisi ottaa koppia myös kuntien markkinointistrategioihin, kun seuraavaksi on syytä tavoitella muuttovoittoa myös ihan lähikunnista.
